Jos haluaa pysyä netissä näkymättömänä, Tor ja I2P ovat kaksi täysin erilaista mutta yhtä kiehtovaa vaihtoehtoa. Tor on se "perinteinen" anonymiteettityökalu, jota käytetään lähinnä selaamiseen. Se heittää liikenteen monen solmun läpi, vähän kuin lähettäisi kirjeen, joka kiertää ympäri maailmaa ennen kuin päätyy lopulta vastaanottajalle. Tämä tekee siitä loistavan työkalun, jos haluaa selata nettiä ilman, että oma IP-osoite paistaa joka paikassa. Lisäksi Torin kautta voi päästä käsiksi piilotettuihin .onion-sivuihin.
I2P taas on kuin oma suljettu alakulttuurinsa netissä. Se ei ole vain anonymiteettityökalu, vaan kokonaan erillinen, hajautettu verkko, jossa liikenne ei koskaan poistu sen sisältä, ellei sitä erikseen ohjata ulos. Kaikki yhteydet on salattu monikerroksisesti ja liikenne poukkoilee käyttäjältä toiselle niin, ettei kukaan oikein pysty sanomaan, mistä viestit ovat oikeasti lähteneet ja minne ne lopulta päätyvät. Tämä tekee I2P:stä loistavan vaihtoehdon, jos haluaa rakentaa verkkosivuja, jakaa torrentteja tai viestiä täysin eristäytyneessä ympäristössä ilman, että ulkopuolinen netti näkee mitään.
Mutta Tor ja I2P eivät ole täysin erillisiä, vaan niitä voi yhdistää. I2P:n SOCKS-proxyn voi laittaa käyttämään Tor Relaytä, jolloin I2P:stä lähtevät yhteydet clearnetiin kierrätetään Torin kautta. Tää ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki I2P-liikenne kulkisi Torin yli, vaan vain ne yhteydet, jotka yrittävät tavoittaa normaalin netin. Jos taas käyttää I2P:tä sen sisäisessä verkossa, liikenne ei koskaan poistu sen sisältä, eikä Tor ole siinä kuviossa millään tavalla mukana.
Eli jos haluaa anonyymisti nettiin, Tor on hyvä valinta. Jos taas haluaa upota syvemmälle ja pysyä täysin erillään muusta internetistä, I2P on se oikea työkalu.