Etelässä vielä odotellaan pilkkikelejä mutta idässä ja pohjoisessa on taidettu jo kausi aloittaa. Tänä talvena olis tarkoitus uittaa tasuria ja jigiä ja unohtaa perus morrit, toukat ja pystypilkit. Kaiku lähtee myös hankintaan jos vaan löytyy Black Friday tarjouksena. Kireitä siimoja nyymeille.
kaksi kertaa pilkillä tänä talvena käyneenä
vesijärvellä oli sellainen 70cm teräsjää
mul ääreisverenkierto heikko ja palelee näpit hetkessä
täten odotellaan keväistä auringon lämpöä vielä
ennen seuraavaa kertaa
nii se saalis
ekal kerral yksi karkuutus ihan reiällä
viime to (15.2) kaksi appuraa
jotka meni veljen kaverin koiralle nii
Noh olen vaihtanut pikkuhiljaa pikkujärviltä näsijärvelle. Käyn siellä kaupin rannan suunnassa kalastelemassa. Verkot taitavat viedä isoimmat aborret, mutta hyvin tulee nylky ja kissa kalaa. Yhden 30 senttisen olen saanut.
Näsijärvelle kuitenkin ei paljon särkikalaa ole. Pyhäjärveltä taas lahnaa tulee katiskaan niin paljon, että ei erkkikään niitä ehdi syödä.
Itellä menee päinvastoin, mitä useamman talven pilkkii niin sen syvemmälle on vajonnut morrien maailmaan. Tasurivehkeet pölyttyy kaapissa, ja ne kalat mitä ei morri-pystäri-combolla tartu, saa jäädä tarttumattakin.
Etelässä on ollut kyllä pitkästä aikaa kunnon pilkkitalvi. Ainakin Turun seudulla kalastellessa on kalaa tullut mukavasti, pakkanen alkaa pullistelemaan haukimassaa ja sekalaisia fileitä. Oma suosikkikohteeni lahna sen sijaan on viettänyt jonkinlaista hiljaiseloa, eikä ole oikein tarttunut kovista mäskäyksistä huolimatta edes vanhoilta vakiopaikoilta.
Aikas kuollutta on lähellä kaupunkia. Järven pohja on sellainen aavikko että kyllä pulla käy jos hyvän saaliin saat. Pohjoisemmassa saattaa olla enemmän elämää mutta en osaa varmaksi sanoa. Melkein pitäisi itse lähteä pikkujärville.
Juu ei sitä koskaan yli 10 pannukarkeen ahvenen yli päästä. Särkikaloja taas on ainakin pyhärissä ja iidesjärvessä ja jopa nässyssä nii saatanasti, mutta niissä varmaan on myös raskasmetalleja.
Mutta käsitykseni näsijärvestä on että sitä on sen verran mökkiä ja maanviljelijää rantatäynnä, jotka osaa verkottaa kaikki järkevät kalat huishelvettiin. Ainakin mummoni asuu kurussa ja aina kyläillessä hänen luonaan kertoo kuinka naapurit rahtaa hänelle ämpärikaupalla (siis kirjaimellisesti ämpärillä) ahvenia kun ei omiin pakastimiin mahdu.
Huomenna olisi tarkoituksena mennä taas merelle kokeilemaan ahventa uuteen paikkaan. Suhteellisen hyvin tällä kaudella löytynyt ahventa matalista ja rehevistä rannoista.
Millaisista paikoista muut nyymit ovat löytäneet ahventa merellä?
Kyllä se vaan niin on, että vanhat paikat toimii. Viime perjantaista lähtien olen yrittänyt etsiä uusia paikkoja metsäjärvistä, kaupunkijärvistä ja pyhäristä ilman mitään tulosta. Kuitenkin tuttu kari näsijärvellä antaa aina saalista.
Ei kai sitä sitten uusia asioita kannata kokeilla.
Itselläni on vihdoin matofarmin rakennus jälleen agendalla(laitoin eukon vaihtoon, voi taas pitää laatikkoa kaapissa ilman nalkutusta.)
Clasulta 50l muovilaatikko, ja sinne 20litraa multaa. Multa kastellaan huolellisesti, ja keskelle laatikkoa haudataan kourallinen puurohiutaletta.
Mullan pinnalle kipataan purkillinen ihan kaupan matoja (tai kaivat pihalta, nekin on ihan yhtä hyviä). Märkä sanomalehti painellaan peitoksi päälle ja matofarmi on valmis. Loput onkin kuin huonekasveja hoitaisi; säännöllistä kastelua ja toki myös puurohiutaleiden lisäämistä. Niin kauan kuin laatikko pysyy huoneenlämmössä ja mielellään pimeässä, se ei haise miltään tai muutenkaan tuota ikäviä sivutuotteita jättimatojen lisäksi.
Viime vuonna tuli ongittua ja pilkittyä karvan vajaa 200 päivää ympäri Suomea. Kyllä siinä kuluu mato jos toinenkin, meen konkurssiin jos pitäisi kaikki ostaa aina kaupasta eikä tuollaisia määriä viitsi oikein itse kaivaakaan laiska kun on.
Kyllä noita motomatoja ja vastaavia saa myös tuolla tavalla vähän pidempään hengissä pidettyä, muttei ne oikein menesty pidemmän päälle. Purkki käy ahtaaksi, ja jos kannen erehtyy laittamaan päälle niin se muuttuu toimivaksi kompostiksi samalla sekunnilla.
Itsekin tulee surviaisia ja kärpäsentoukkia käytettyä. Vähän riippuu kohdekalasta, mitä ollaan hakemassa. Kastemadoissa on se hyvä puoli että kun niitä on jatkuvasti saatavilla, niillä käy pilkillä ihan särkikalojen mutta varsinkin ahvenen mäskäys. Madot vaan saksilla pätkiksi ja kourallinen syntynyttä mönjää reiästä veteen niin johan alkaa kuhina käymään.
Tiiän useammankin vanhan pilkkiukon jotka käy surviaisetkin itse naaraamassa järven pohjasta, ja on kyllä pakko nostaa hattua jos joku moista jaksaa.
Nyt ymmärsit väärin. Näitä kumitoukkia käyttelen.
Paljon helpompi, kun purkki kestää pari kautta, ei tarvitse käydä kaupoilla tai kasvatella tai kaivella järven pohjasta. Ovat siistimpiäkin.
Vaikuttavat olevan kohtuullisella syönnillä ihan normitoukkaa vastaavia, mitä kaverin kanssa vertaillut.
Jaa että oikein tuollaisia kumimatoja. Oon itsekin noita kerran jos toisenkin katsellut hyllyissä että noinkohan on tuommosista mihinkään, mutta mukavahan se jos toimivat.
Olisi kiva tietää mitenkä käy jos tuollainen johonkin järvenpohjaan päätyy; maatuuko koskaan vai onko siellä sitten vuosikymmeniä tuollainen kuminpätkä lillumassa.
Veikkaan jälkimmäistä. Valo vie noista värin, mutta epäilen, etteivät ole biohajoavia.
Toisaalta, tuskin on kalastajaa, jolla ei päädy eläessään viehettä kalan kitusiin siiman katketessa, että kai se on hyväksyttävä tuo luonnon paskominen kalastuksen sivussa.
Hei kamerukset. Mulla on nyt purkkisärkeen kaksi ohjetta, pienellä erolla. Kumpi on mielestänne parempi: >Purkit kunnolla kiinni >Metalliastiaan joka puolillaan vettä >Uuniin
Vai <Purkit kevyesti kiinni <Uuniin <Ennen jälkilämpöihin siirtymistä, kansien kiristys
Itselle joka kesäinen hupi aukoa päätäni roskaaville lohenkalastajille Oulussa. En tajua miten vitun urpo pitää olla ettei voi sitä siimasyheröä työntää taskuun, vaan täytyy heittää rannalle/mereen. Pitäis olla jokin laki, että tuollaisia saa vedellä suoraan pataan.
Milläs vieheellä ja tyylillä arvon raati vetää kuhaa ja heittää ahvenenmöllisköitä?
Itsellä tarkoitus aloittaa aktiivinen soutuveneellä uistimen veto ja ankkurissa ollessa heitto kalastus. Jonkinlainen kaiku on olemassa
Kuhalle ja ahvenelle heitellessä jigejä eri kokoisina ja värisinä. Ahvenelle tulee kanssa heitettyä lippoja, blade baitteja ja pieniä vaappuja.
Kuhan vetouistelua tulee hyvin vähän harrastettua, mutta jesse vaappuilla tullut ihan mukavasti. Niiden lisäksi löytyy muutamia muita suhteellisen pinnassa uivia samanlaisen profiilin omaavia vaappuja.
Joskus halvallakin voi saada hyvää ja muistaakseni näitä oli jossain marketissa myynnissä 3kpl/10€ ja kyllä niihin myös kalaa tarttui. https://nordicsports.fi/b52-vieheet/
Kuha 125 on erityisesti kuhanuisteluun kehitetty satulalistainen vaappu. Rungon sisällä olevat äänikuulat luovat ärsykkeen, joka houkuttelee saaliskalat iskuetäisyydelle. Vaapun uinti on hakeva ja epäsäännöllinen, joka vaihtelee nopeuden mukaan. Kannattaa siis kokeilla erilaisia vetonopeuksia. Uintisyvyys vetouistellessa on n. 1,5 – 2,5 m. Vaapuissa on 3 kappaletta laadukkaita 2-haarakoukkuja.
Soutu-uistelu proot huomio. Ehdottakaa noobille sopuhintaista valmista vetosettiä kuhan ja hauen uisteluun. Siimalaskuri elementtinä kiihottaa, muutenpa en osaa kriteereitä itse luetella. Tarkoitus hommata kaksi identtistä settiä ja alkaa kiskomaan vaappua oikein urakalla.
Ei tarviikaan siimalaskuria, mut mä oon vähän tämmönen kikkailija, joka tykkää kokeilla kaikenlaista, niin ois kiva jos ois se vaihtoehto sit olemassa. Just noiden painojen takia mietin, että ois kai siitä laskurista apua. Kiitti vinkeistä! Kai se on Patriottia pari kappaletta pistettävä tilaukseen, vaikka Okuma kyl kiinnostais enempi.
samasta tai naapurikylän kiinan tehtaasta taitaa tulla molemmat, mutta omasta mielestäni OPM firman tuotteet on ihan hyvää laatua ja takuu pelaa jos on kuitit tallella ja oikea vika, tosin vetovapaa ei saa helposti poikki ja kestää astua vaikka päälle :D
En nähnyt tarkkoja lukemia tuosta vavasta, mutta paritonninen kela, kuitusiima ja hyvin kärjestään taipuisa vapa ovat varmaan ahvenelle tärkeimmät. Jos rannalta pääasiassa viskot niin myös pituutta saa olla reilu pari metriä että saat pikkukuvat lentämään.
Oma ahvenvapa on joku motonetin paskasetistä otettu. Kela oli 2500-kokoinen eli vähän iso. Yleensä vaihdan pienemmän kun lähden, on se vamha niin huono. Mutta pääasia ahvenelle on taipuisa vapa, jolloin ahvena ei pyristele itseään irti koukusta.
Ja vielä lisäksi:
Kysy kaupasta noiden settien luonnetta. "Onko taipusa vapa?" tms. Varmaan useampia versioita samasta setistä.
Ja osta ainakin Meppsejä pakkiin. Jigihommat varmaan toimii jos on kaiku tai varma paikka, mutta perinteiset välkkyvät ja värisevät houkutellen kaloja ihan hyvin. Mee heti koska helteellä on hyvä syönti. Itsellä kesän ekat järkevät syönnit/saaliit oli eilen.
Onhan se vähän niinki joo. 180cm vapa on kyllä paljon ketterämpi jos metsälammilla tykkää kalastella joissa ei välttämättä ole rannalla paljoa tilaa puilta ja pensailta niin lyhyellä vavalla pystyy heittämään tarpeen tullen vaikka alakautta.
Rantojen rinteillä joo, mitään syvänteitä en jaksa ilman kaikua. Kaislikoiden ja lumpeikoiden reunat sekä karit myös. Jos pitkän niemenkärjen löydät niin voi sieltäkin saada. Ei näillä keleillä syvää tarvi olla.