>Alexandr Solženitsyn Gulag: Vankileirien saaristo <Kertoo siitä mitä käy, kun sortovallalle annetaan periksi. >Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen <valaisee asioita naisten ja miesten välisistä suhteista >Vanhoja Kari Suomalaisen pilapiirroksia, joilla sai potkut Helsingin Sanomilta >Joitain tekniikkakäsitteleviä kirjoja <jos vaikka innostuisivat itse rakentelemaan
Mika Waltarilla tuntui olevan tietty asenne "huonoja" naisia kohtaan. Näitähän netissä piisaa.
Counter-Strike pelaaja Devicen tapaus on aikalailla toisinto Mika Waltarin kuvauksista. Jätti oman joukkueensa, muutti toiseen maahan ämmän perässä, osti autonkin, akka pettää ja ukko masentuu. https://www.youtube.com/watch?v=sQN0QerMi9I
Nuorille suosittelisin Kafkaa. Ei siks että se opettaa suoraan mitään, mutta näyttää miten hienoa voi olla kirjallisuus, tasolla josta kaikki saa jotain irti. Sitten kun kirjoista innostuu niin se homma vaan antaa loputtomasti, ja tarjoaa etulyöntiaseman elämässä. Jos puhutaan ala-asteikäisistä, niin samalla logiikalla muumeja.
Kielenopettaja mummoni tilasi meille Aku Ankkaa. Hieman vanhempana luettiin Pelit -lehteä ja Mikrobittiä, jossa oli hyviä toimittajia ja hersyvää sanankäyttöä ainakin niihin aikoihin, nykytilanteesta en tiedä. Suomen Kuvalehti on aika laatujulkaisun maineessa, jota isoäitini tilasi. Kirjoitin sitten aikanaan helpohkot laudaturit äidinkielestä, vaikka en juuri lukenutkaan paljon kirjoja teini-iässä.
Lisäksi luin paljon sarjakuvia lapsena. Dilbert oli kenties oma suosikkini, koska olen insinööris-ukko ja teini-iässä nauratin niiden oppien avulla likkoja ja servailin kiusaajiani sanallisesti.
Tottelevainen Katkarapu
•
3 kk
>Muumikirjat ehdottomasti. >Carl Barksin ja Don Rosan mestarilliset sarjakuvat >Kommunistinen manifesti tottakai.