>Noi samat pilotit ovat kuitenkin lentäneet edellisen sukupolven 737 malleilla vuosikymmeniä turvallisesti, mutta uuden mallin kohdalla tulee puolen vuoden sisään kaksi konetta tonttiin.
Kehitysmaissa koneita ajetaan muutenkin mäkeen valitettavan yleisesti. Usein näissä koneissa ei edes ole mitään teknistä vikaa. Mikäli samoille lentäjille oltaisiin laitettu lennettäväksi vaikkapa Boeing 737NG (eli vanhempi variantti), johon olisi tullut vastaava runaway-tilanne, olisi kone päätynyt mäkeen aivan yhtä lailla. Stabilizer runaway voi tulla mihin tahansa 737-varianttiin, minkä vuoksi siihen on ollut olemassa pitkälti samat hätätoimenpiteet 60-luvulta lähtien.
MCAS tekee siis vanhasta tutusta viasta ainoastaan todennäköisemmän, mutta se ei luo mitään uutta vikaa, jota ei voisi olemassaolevilla työkaluilla ratkaista. Jos vika ilmenee usein, niin on vain ajan kysymys, jolloin konetta lentääkin osaamaton miehistö, joka ei osaakaan ratkaista ongelmaa toisin kuin muut miehistöt, joiden lennot eivät päätyneet uutisiin asti.
Vielä lopuksi hieman samankaltainen vika Airbus-maailmasta:
>On 5 November 2014, Lufthansa Flight 1829, an Airbus A321-231 registered as D-AIDP, was flying from Bilbao to Munich when the aircraft, while on autopilot, lowered the nose into a descent reaching 4000 fpm. The uncommanded pitch-down was caused by two angle of attack sensors that were jammed in their positions, causing the fly by wire protection to believe the aircraft entered a stall while it climbed through FL310. The Alpha Protection activated, forcing the aircraft to pitch down, which required the pilots to continually use more than 50% of full stick input to correct. The crew disconnected the related Air Data Units and were able to recover the aircraft. (Wikipedia)
Tässä tapauksessa varmasti varsin pätevät ja ammattitaitoiset Lufthansan lentäjät reagoivat tilanteeseen, johon ei edes ollut Airbusin luomaa hätätilannelistaa. Ongelman ratkaiseminen vaati ohjaajilta soveltamista ja järjestelmätuntemusta, eli poistamalla koneesta suojauksia ja tekemällä siitä "tyhmemmän", saatiin kone hallintaan. Sattuu sitä siis myös Airbussillekin, mutta tärkeämpänä opetuksena on se, ettei mikään voi korvata turvallisuudessa perinteistä lentotaitoa ja "airmanshipiä".
