Ydinvoimaa lisää.

Ainoa oikea vastaus. Ei silti liikaa sitä ydinvoimaa kuitenkaa tai siitä saattais tulla pahimmassa tapauksessa halpaa jopa yksityishenkilöille.

Kun katsoo miten hienosti Olkiluoto 3 ja Fennovoima-projektit vedettiin, niin arvioisin ettei kannata alkaa rakentaa enää lisää ydinvoimaa.

Niin tai sitten ei tällä kertaa mitään rahanpesu projektia, vaan tehdään homma kunnolla. No ruotsalaiset rakentavat 4 ydinvoimalaa lisää, niin me suomalaiset voidaan sitten rikastuttaa ruotsalaisia lisää.

Tuulivoiman tuotanto voi yhtälailla olla kusetusta, sillä sitä skaalataan tarvittaessa alaspäin reilusti.

Onhan noilla yhtiöillä vastuulla oman asiakaskunnan kulutus, joten tavoitellaan melko tasaisia tuottoja. Jos haluaisi ostaa pörssiä niin se pitäisi tehdä edellispäivänä. Kauankohan nuo vesistöt kestäisi juoksuttamisen lopettamista ja padotuksessa pinnan nousua?

Tuulta :)
ja
Akkuja :)

Aurinkovoimaa lisää

Ja akkuja :)

Ydinvoimaa.

Vesivoima alas

Mites ne tuulimyllyt sitten? Niistähän on jo puolet paskana muutamassa vuodessa vaikka käyttöiän piti olla lähemmäs sata vuotta.

Kyllä kelpaa. Ei pysty edes 5 ydinvoimalaa samaan.

ENKAT TULEE! Huomenna sähkö maksaa pörssistä huikeimmillaan 1896.00 euroa per megawattitunti. Viimeksihän ennätys oli runsas vuosi sitten, alle kolmannes tuosta. Otetaanpa vielä sekin huomioon, että nyt ollaan tilanteessa, jossa kaikki toimii kuten pitääkin. On vain se pakkaskausi, jolloin ei tuule, vaikka kuulemma pakkasilla yleensä kovasti tuuleekin. Tai ainakin noin mulle väitettiin, kun kyselin että mitäs sitten tehdään, kun näin käy. Eli nyt katsotaan miten tehdään.

Kiitos, vihreät, kiitos! Sähköautoilu ei ole koskaan ollut näin kallista. Me tarvitsemme ehdottomasti lisää uusiutuvaa vihreää sähköä, jota ei saada kun tarvitaan!

Yllättävä käänne.
Kenellekkään ei varmaankaan ole ollut missään vaiheessa epäselvää että kumpaakaan ei voi käyttää sähköntuotantoon.
Sitä saa mitä äänestää.

"Suomi on nyt sähköomavarainen – näin se näkyy hinnassa"
https://yle.fi/a/74-20065984
Hienosti hehkutettiin 27.12.2023, juuri ennen kovimpia pakkasia.

Täti on nyt kovin iloinen, kun ollaan omavaraisia. Mitä nyt ollaan viime päivien pakkasjakso roikuttu +-3GW ulkomailta tuoden. Mutta vuositasolla ollaan omavaraisia ja keskihinta on siedettävä. Kunhan lasketaan siten, ettei painoteta käytön mukaan. Kesällähän emme tuotetta osta, kun emme sitä tarvitse ja talvella se on tarpeen ilmaantuessa kallista. Kaipa se jollekin on siedettävän hintaista.

Inkoon voimalaitoksen purku aloitettiin 2017. Sitähän tarjottiin HVK:llekin, joka ei ollut kiinnostunut osallistumaan kustannuksiin. Eihän tuo olisi kuin gigan verran avustanut, mutta olisi sekin ollut kolmannes nykyisestä vajeesta. Turvekin ajettiin käytännössä alas, kun sen kieltoa alettiin puuhaamaan riittävän tarmokkaasti. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on suota. Toimittiin tuossa yhtä perustellusti, kuin Saksa luopuessaan ydinvoimasta. Ruotsi sen sijaan on luopunut ydinvoimastaan oikein, eli sallimalla kymmenen uuden reaktorin rakentamisen, kuten HS aikanaan kertoi:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005977872.html

Niin, turvehan on kuulemma fossiilinen polttoaine, joka kuitenkin uusiutuu. Silti sitä ei saa polttaa. Norja tuossa vieressä pumppaa kaasua ja jotain mustaa juttua, joka on fossiilinen polttoaine, eikä enää tällä pallolla uusiudu, ellei palloa totaalisesti steriloida ensin. Joku tuossa mättää. Ihan kuin puuttuisi logiikka. Tai jotain.

Huomenna tämä hintataso sentään hieman rahoittuu, kun enimmillään MWh on "vain" Anttilan hintaan 299.99 EUR. Hinta olisi kovempikin, koska ei juuri tuule, mutta taitaa olla pyhäpäivä.

Tuommoista hintaa ei kyllä mikään automaatti tai algoritmi keksi, se tulee ihan ihmisen eli markkinameklarin tuottamana. Eli joku todellakin tekee bisnestä sillä, ettei meillä ole reservissä varakapasiteettia. Varallisuutta tuommoisen tekemiseen ja luomiseen olisi, viime talven ylihinta oli noin viitisen miljardia, laskeskelee fysiikan professori.
https://yle.fi/a/74-20021622

Näillä tämänpäiväisillä hinnoilla aggregaatti on jo edullisempi kuin verkkosähkö.

Ei osanneet turveparonit maksaa tarpeeksi lahjuksia.

Suomessa ydinvoima on paras. suht puhdasta sekä erittäin tehokasta
ei ole tsunameita, maanjäristyksiä eikä neuvostovenäläisiä laitostyöntekijöitä, merkittävät viat saatika onnettomuudet lähes mahdottomia
ja kalliota on mihin haudata jäte, ellei uudelleenkierrätä/-käytä, mikä sekin on mahdollista

Uraanin louhiminen vie öljyä niin paljon, että järkevänpi olisi suoraan polttaa sitä.

pienoisydinvoimaloita lisää.

Ei oo vaikeeta kuin koko maailmassa niitä ei ole kuin 3. Venäjällä yksi ja Kiinassa kaksi. Kummalta ostetaan?

Tai sitten aloitetaan heti niin on valmista 30v päästä .

Kesällä uraania pukkaamaan, niin vitonen viidessä vuodessa kasaan sellaisilla uhkasakoilla, joita ei ole ennen nähty. Takuuoptio viiden vuoden tuotantoon ja täysi vastuu toimintavarmuudesta.

Tuulettimet pyörii varmemmin kuin uusi ydinvoimala

Inkoon hiilivoimalan tontille 2-4 korealaista apr-1400 reaktoria niin alkaa sähkötehoa löytymään

Jos olette kiinnittäneet asiaan huomiota, niin olemme taas tuollaiset noin 3 GW miinuksella. Tällä kerralla tilanne johtuu eilen vuosihuoltoa varten alasajetusta OL3:sta. Se laitos todellakin heiluttaa hintoja taas korkeuksiin noin kuukauden ajan.

Eikä muuten jostakin syystä meille ole toimitettu tuulivoimaakaan kuin noin 150 MW tällä hetkellä, joten olemme jälleen vahvasti siirtolinjojen varassa. Ja minä kun muistelin lukeneeni, että olemme omavaraisia.

Periaatteessa vastustan kaikkea valtion sekaantumista markkinoille, mutta jotain ideantynkää on LUT:n Esa Vakkilaisen ideassa, että verkkoon kytkettäisiin varalle jokunen sata MW dieseleitä. Ylläpito maksaisi samaa kokoluokkaa kuin Inkoo olisi maksanut, mutta etuna olisivat toki nopeampi käynnistyminen ja skaalautuvuus, sekä vapaampi sijoittelu verkon kuluttajakeskittymien mukaan.

>Sähkön hintaralli tulee jatkumaan – professori: Viime vuonna meidät pelasti vain lauha talvi
https://yle.fi/a/74-20070144

Hintaralli siis jatkuu, milloin mistäkin syystä. Voisin omasta puolestani velvoittaa vaikkapa tuulimyllyjen operaattorit tarjoamaan jonkinasteisen minimituotannon, vaikka sitten dieselillä. Nythän ne taitavat ostaa tarvitsemansa varakapasiteetin markkinoilta optiona, jolloin kyse on vain hölmöläisten peitonjatkokertomuksesta, kyseisen kapasiteetin ollessa sitä tarvittaessa poissa normaalista markkinasta, jonne se olisi luonnollisesti myyty.

Tää

no ydinvoimaa tottakai. ehkäpä jopa pienydinvoimaa koska keskittäminen tekee verkosta heikon kuten ukrainasa näimme

Tämä nyt ei pidä paikkaansa

Lisää ydinvoimaa ja vesivoimaa

Ydinvoimaahan toki voidaan rakentaa vaikka kuinka, mutta vesivoiman lisääminen edellyttäisi ensi vaiheessa uusien vesistöjen rakentamista, eikä niitä oikein määräänsä enempää alueellemme saa.

Vuotoksen altaasta käytiin kisa loppuun ja kaikki osapuolet ovat nykyisin sitä mieltä, että asia on selvä eikä sitä tule. Ei taida oikein muita kohteita olla jäljellä.

Kyllä pitää valitettavasti.

Ei todellakaan.

Turvevoimaa vitusti säätövoimaksi koko ajan lisääntyvälle tuulivoimalle. Samoin turpeesta jalostettava bensaa ja dieseliä koko maan polttomoottoreille. Ja kas kummaa vaihtotaseemme nousi juuri miljardeja plussan suuntaan näillä muutoksilla. Norjakin käyttää öljyään nyt jotai munaa ja käytetää me turvettamme.

Ehkä se on salaista tietoa, että öljy uusiutuu.

Ei kumpaakaan. Vitusti hiili ja ydinvoimaa. Tuulivoima on kusetusta ja aurinkovoima ei täällä kannata

OL3:n vuosihuolto alkoi 2.3. ja jatkuu vielä ensi kuun puolelle. Huollon alun jälkeen tuuli tyyntyi ja yli 6 GW:n tuulikapasiteetista oli meille alimmillaan etua vain noin 10 MW verran, siis noin 0.17%. Lukuunottamatta toissapäiväistä tunnin pituista hetkeä illalla, olemme vasta tänään olleet nettopositiivisia tuotannossa, jopa sen verran, että myös OL1:llä on ollut mahdollista laskea tehoja ja suorittaa huoltoa.

Rajasiirtojohtojen kapasiteetit ovat olleet lujilla, kun maahan on pahimmillaan ollut siirrettävää vajaan kahden OL3:n verran. Tilanteen ja energian hinnan lienee pelastanut vain kevät ja sen mukanaan tuoma vesivoima Ruotsissa ja Norjassa.

Suomessa puhutaan parhaillaan kiihkeästi jostain lillukanvarsista lakkoasioissa, mutta tätä menoa energiaratkaisumme jäävät taas ja edelleen jalkoihin. Onkohan valtiovallalla joku näkemys siitä, että sähköntarpeemme ei sittenkään ole nousussa, vaikka autoilua ajetaankin kovasti akkuvetoiseksi? Hiljaisuus asiasta on korviaraastavaa.

Hallituksen julkaistuissa papereissa on varautumista poikkeusoloihin, mutta krooninen pulahan ei ole poikkeusolo. Toisaalta meillä on energia- ja ilmastostrategian peruslinjapaperina "Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia", joka siis ei ensisijaisesti turvaa energian saatavuutta yleisesti, vaan sen sijaan hiilineutraaliutta. Hieman arveluttaa tämä asettelu, viime vuosina koetun pohjalta. Ydinenergian tulevasta roolista on kolme hyvin lyhyttä kappaletta, sisältäen 8 lausetta, tämän yli 200-sivuisen teoksen loppuosassa.

Molemmat on ihan paskoja
t. tuulivoimateollisuuden parissa työskennellyt

miksi hiilivoimaa?
eikö pelkkä ydinvoima riittäisi.

Halpa, helppo varastoida ja simppelimpi tekniikka. Nykyaikaisilla rikinpoistoilla ym. nuo tekevät huomattavasti vähemmän päästöjä kuin jotkin 80-luvun laitokset.

Pari ydinvoimalaa lissää, kun uraania alkaa tulemaan omasta takaa monenlaiseen pieneen näpräämiseen

Eipä saa muokattua.
Niin. Pari voimalaa ja valmistumiseen, vakituisen tuotannon alkamiseen järkevä päivämäärä ja rakentaminen hieman eri tavalla kuin aiempi kokemuspohjainen toteutus, jolla tehty maailman kallein laitos

Uraanimme ei riitä edes nykyisten reaktoriemme ajoon, sillä voisi kattaa vain puolet OL3:n polttoaineesta.
https://yle.fi/a/74-20012598

Uraania on kallioperässämme runsaasti, mutta se on hajallaan, aiheuttaen mm. radonongelmaa pitkin valtakuntaa. Yksi varsinainen kaivos on ollut, mutta ei siitäkään saatu kannattavaa. Suomi voi toki olla nykyisin Euroopan suurin uraanintuottaja, mutta se on helppoa, koska taidamme olla ainoa, ja senkin vain sivutuotteena.

Ennätys lienee syntynyt. Tuulivoiman tuotantoon on tänään kulunut useiden tuntien ajan enemmän energiaa kuin se on tuottanut. Toimintamalli on tuttu fuusioenergian harrastajilta, mutta kun energiaa olisi sillee niinku kiva olla tarpeen eikä ideologian mukaan.

Kapasiteettia on kuulemma 7 GW verran, mutta se on nyt kaikki rakennettu sinne, missä ei tuule. Erinomainen, kerrassaan voittajan valinta.

Samaan aikaan uutisoidaan Suomesta suunniteltavan omavaraista ammoniakin suhteen. Tuo tulee näkymään siten, että ammoniakkitehdas tekee tuottajien kanssa hintavakaussopimuksen, jossa tuulituottaja varaa muilta sähköntuottajilta kapasiteettia tuulettomiin hetkiin, josta seuraa sähkön hinnalle vielä entistä enemmän nostopainetta muiden, kuten kotitalouksien, kilpaillessa tuulettomina aikoina entistä pienemmästä markkinoille saatettavasta energiasta.

Tällä hetkellä todennäköisesti jokainen poliitikko on kieli ruskeana kerjäämässä "investointia" tähän vihreän energian suurhankkeeseen, eikä mieti markkinoiden toimintaa. Tuommoisen miljardihankkeen sulka on hatussa paljon merkittävämpi kuin kuluttajien piina jossain hamassa tulevaisuudessa, jossa "kukaan ei olisi osannut ennustaa".

Joko se uusi, jo retro voimalaitos kohta alkaa kihnuttaa taas voimaa, kun huolto- ja peruskorjaus valmistuu.
Sopivasti asuntojen lämmityskauden loppuun saattaa pyörähtää tulille, jos ei joku venttiili ole halkeamaisillaan, josta uutisoidaan kuukausi ja jouluksi sitten saadaan kierto päälle ja vuosikorjaus parin kuukauden päästä siitä

mihkä vittuhun tekin sitä sähköä tarttette niin paljon? kuluttakaa vähemmän laiskat paskat, kantakaa vastuu luonnosta

Vielähän tuonne ehtii tulla lisäaikailmoituksia vaikka kuinka pitkään. Alunperin piti kestää 37 vuorokautta (2.3. - 8.4.), mutta sitten tuli ilmoitus viikon lisäajasta (-> 15.4.)
https://yle.fi/a/74-20079551
ja viimeisin taitaa olla vielä viiden päivän jatko (-> 20.4.)
https://yle.fi/a/74-20081381

...toistaiseksi.

Uusi laitos, uudet kujeet. Jotenkin silti huvittaa, ettei osata laskea jäähtymistä oikein, mutta ei kai se teollisessa tuotannossa ole sitten ihan niin rakettitieteen tarkkaa. Riittää, että ydinlaitoksen tarkkuuteen päästään. Hiukan olen jäänyt miettimään, miksi lisäaikaa tarvitaan erityisesti polttoaineen kunnon tarkistuksiin. Onko mahdollisesti havaittu jotain poikkeamaa ja onko tarkastuksen tuloksella mahdollisesti vaikutus?

Noiden huollot kyllä kuulemma sijoitetaan limittäin Ruotsin laitosten kanssa, ettei tule suurempaa kuoppaa ja toisaalta ollaan keväässä, jolloin vesivoimaa on helpommin saatavilla, mutta olisi tietysti paremman tuntuista, jos olisi vain voimaa tarpeen mukaan saatavilla. Mitä olen rajasiirtotilannetta katsonut, siellä on usein oltu pikkuisen yli ilmoitettujen maksimikapasiteettien. Johto ei tietysti ylikuumene talvella, mutta lisää kapasiteettia taitavat olla pykäämässä. Pakkokin, kun sattumasähkö näyttelee niin suurta roolia, nytkin vain jossain 8% maksimituotantolukemistaan.

"hetki"? Omituinen lause.

Tämä näkyy olevan sellainen taiteenlaji, jossa kansan ei tarvitse muuta tietää kuin tuo lomituttaminen muiden tuottajien kanssa.

ja miks toi pitää tehdä nyt kun on vielä yöpakkasia? "emme siirrä vuosihuoltoa säiden mukaan" tokaisi joku, mutta eikö sen voisi alunperin asettaa järkevämmin?

Vuosi tullut ajoa mittariin, eivätkä halua ilmeisesti riskeerata sen suhteen. Siinä on varmaan herkkä tilanne vielä toimittajankin kanssa, etteivät tee ajovirhettä ja ota sen kautta kontolleen jotain, joka kuuluisi takuun piiriin, puhumattakaan viivästymisestä seuraavien korvausten kanssa sumplimisesta, jota varmasti tapahtuu kulisseissa.

Onneksi on kevät, vesivoimaa ja lakkojakin vielä kulutusta vähentämässä. Hinta pysyy nyt edes osapuilleen maltillisempana kuin talvella.

Parempi olisi kuitenkin, ettei kovasti enää viivästyisi. OL2 menee huoltoon 28.4. ja OL1 12.5.

Hyviä pointteja. Energiaomavaraisuus on kuitenkin vain kun tuulee, tuontia tyynenä päivänä 20-30%. Jotenkin tuntuu surkealta.

Eihän tämä tilanteemme nyt tosiaan kovin tasapainoiselta näytä, jos vuotta lyhyemmällä tarkasteluvälillä katsotaan. Talvella ostamme kalliilla ja kesällä myymme halvalla. Kulutus ei jousta ja jos noita ammoniakkikaavailuja kuuntelee, mahtaako joustaa lopulta sekään tuotanto, muuten kuin erikoistilanteessa. Terästehdas joustaa tehdyn testin mukaan kuukausitasolla, mutta tuotantoon nyt suurimmalla kapasiteetilla vaikuttava tuulivoima vaihtuu tunnista toiseen. Illalla ollaan muuten taas jokunen tunti omavaraisia, päätellen tuotantoennusteista.

Tuulivoimaa ollaan lisäämässä koko pohjolaan parin Suomen tuotannon verran. Kohta ollaan helisemässä Ruotsinkin puolella. Fortum on ottanut kantaa siihen suuntaan, ettei näin heiluville sähkömarkkinoille kannata investoida ydinvoimalaa. Valtioonkaan ei voi luottaa, koska kansa äänestää vuoroperiaatteella aina välillä vihreät sotkemaan kuviota.

Tuntuisi siltä, että kokonaisuus ei ole erityisemmin hallittu. Mennään siten kuin markkina kuvittelee tapahtuvan, mutta sijoittajien kuuluisan toteamuksen mukaan markkina voi olla väärässä pidempään kuin sulla on rahaa.

Ja lisä- jatko- ja pidennysaikailmoituksiahan tulee. TVO on nyt sitä mieltä, että on havaittu uusia vikoja ja tarkastuslaitteissakin on ollut häikkää. Tällä kerralla lämäistiin tiskiin 8 päivää pidennystä, joten nyt jatketaan aikataulua aina 28.4. asti, vaikka alunperin piti olla ajossa jo 5 päivää sitten.
https://yle.fi/a/74-20083495

Mikäpä siinä. Kevät ja aurinko jo lämmittävät, Ruotsin koskissa piisaa voimaa sulamisvesistä johtuen, eikä tässä kai muutenkaan oltaisi mitää enää tekemässä. Mahtaakohan se OL2 ehtiä huoltoon nyt ollenkaan, kun sen huolto alkaisi nyt heti perään?

Onhan se tietysti parempi, etteivät pelleile näiden kanssa ja tekevät operaation asiallisesti, mutta kyllä tämä vähän luotettavuutta laskee.

Jooh. Ei kannata tehä mitään.

Tämäkin projekti meinasi jo lipsahtaa tehdyn puolelle, mutta nyt todetaan lakonisesti, että on vain yleisesti ottaen "teknisiä ongelmia". Tiedotteen kirjoittajalla ei runosuoni ole nyt kovin pulppuillut.

Otetaan kuusi (6) vuorokautta lisäaikaa ja mennään reilusti ensi kuun puolelle, 4. päivä saattaisimme saada myllyn takaisin tulille.

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2024/olkiluoto3nvuosihuollotpaatokseentoukokuussa.html

>OL2 menee huoltoon 28.4. ja OL1 12.5.

Tänään on tiedoituksella varmistettu, että OL2 todellakin menee polttoaineenvaihtoon aikataulun mukaisesti ylihuomenna 28.4. kahdeksaksi päiväksi, ollen linjoilta pois vähintään 6. päivään asti. OL3 on poissa toistaiseksi annetuilla tiedoilla vähintään 4. päivään.

Tänään sähkö maskoi pörssissä juuri päättyneen tunnin aikana yli 200 euroa megalta. Jos tulee vastaava tyyni keli kuten nytkin, tai miksei muutenkin, onko veikkauksia mitä se maksaa ensi viikolla?

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2024/4806177.html

Asia ei ole noin. OL3 kusi koska toimittavalla firmalla ei ollut kokemusta muusta kuin reaktorin toimittamisesta eikä koko voimalarakennuksen rakentamisesta. Siemens joka noita laitteita ennen teki siirty täysin tekemään kaasuvoimaloita. Kokonaispakettia myyvää konsernia ei oikeastaan Ol3 tilauksen aikaan ollut koska koko eurooppa oli niellyt ryssän syöttämän viherpillerin kaasuvoiman autuudesta.

Olkiluodon kakkosyksikkö on nyt ajettu alas polttoainehuoltoa varten. Maan sähköntuotantokapasiteetista on siten poissa 15% kolmosyksikön vuosihuollon ja vielä 10% kakkosyksikön tuotantoa. Jäljellä on, näin pimenevää ja tyventyvää iltaa kohden mentäessä kohta alle 6 GW tehoa, josta ydinvoimaa on nyt vajaat 1.9 GW.

Huomenna on ilmeisesti jonkin verran tuulista, sillä vaikka vertailuna kulutuksemme oli viime maanantaina huipussaan 9.7 GW, huomisen sähkön hinta nouse vain vajaaseen sataseen per MWh. Tuulen osuus vaikuttaa silti ensi viikon hintoihin ja mahdollisesti jopa saatavuuteen merkittävästi. Tuontivetoisessa vuodenajassa ollessamme tuo neljänneksen vähennys kapasiteetista on kumminkin kokolailla hurja luku.

Tuossakin on muuten lukema, jonka syytä en ole missään nähnyt selvennettävän. Jos maksimi on 1200, miten siihen mahtuu 1373? Kuinka rajoilla Suomen energiansaanti tälläkin hetkellä, rauhallisena sunnuntai-iltana lopulta on?

Jos paskapostaus tuottaisi energiaa niin suomi vois sähköistää koko Afrikan.

Pitäisi poistaa kioskinmyyjiltä ja muilta turhakkeilta oikeus käyttää sähköä ja syödä ruokaa.

>OL3 on poissa toistaiseksi annetuilla tiedoilla vähintään 4. päivään.

Vähintään! Pari päivää sitten on näköjään tiedotettu, että otetaan vielä "teknisten ongelmien" vuoksi neljä päivää lisää, joten ainakin 8. päivään asti saadaan odotella. Tuohon ei tarvita kuin seuraavat 4 päivää kolmoselle ja 6 päivää kakkosen huollolle, niin ovat vielä kakkosen lisäksi ykkösen alkavan huollon kanssa koko trio poissa ja lomalla kuin Vornanen konsanaan.

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2024/paivitysolkiluoto3nvuosihuollotpaatokseen8.toukokuuta.html

OL 3 oli paskaa koska piti poliittisista rajoitteista johtuen rakentaa kokeellinen megareaktori. Tehään vaan niitä pieniä mitkä on jo loppuun hiottuja muutenkin. Hinta on sata kertaa halvempi ja saadaan silti saman verran tai enemmän energiaa.

Luin Werner Toivosen viime vuonna julkaistun Kolmannen valtakunnan vihreän historiikin, jonka muiden mainioiden lukujen joukossa uusiutuvaa energiaa käsittelevä osuus on huikean futuristista. Ihan kuin olisin viime kuukausina kuullut aivan samanlaisia ajatuksia? Natsien rautasaappaiden jylhät iskut tuntuvat kumisevan kaikuna edelleen, vai mitä ajattelette tästä otteesta:

--- lainaus alkaa
2000-luvun näkökulmasta tarkasteltuna NSDAP ja Hitler itse olivat lähes käsittämättömän edistyksellinen energia-asioissa. Hitler suosi fossiilienergian tilalla uusiutuvaa energiaa. Hitler näki etenkin pienissä vesivoimaloissa energiatuotannon tulevaisuuden. Hän mainosti "vettä, tuulta ja vuorovesiä" ainoana "tulevaisuuden energiamuotona". Kolmas Valtakunta onkin maailmanhistorian ensimmäinen valtio, joka laajassa mittakaavassa on ajanut uusiutuvien energiamuotojen asiaa.

Vuonna 1932 NSDAP:n pää-äänenkannattaja Völkischer Beobachter julkaisi suuren artikkelin uusiutuvasta energiasta. Artikkelin nimi oli "Kansallinen energiapolitiikka." Artikkelissa Hermann Honnef Berliinin yliopistosta esitteli "sensaatiomaiset" suunnitelmat jättimäisille 70-90 metriä korkeille tuulimyllyille, jotka tuottaisivat "valtavat määrät halpaa energiaa." Artikkelissa selitettiin, miten tuulimyllyjen energia voitaisiin yhdistää vesivoimalla tuotettuun energiaan, mikä modostaisi valtakunnan perusenergian. Tuulimyllyillä ajoittain tuotettu "ylimääräinen energia" voitaisiin hyödyntää tuottamalla hyvin halpaa vetyä. Artikkelissa julistettiin, miten tuulienergia voisi tuottaa työtä miljoonille saksalaisille - työtä mikä nykyään markkinoitaisiin "vihreänä työnä".

...

Aivan kuten Hermann Honnef Völkischer Beobachterissa, [NSDAP:n taloudellisen siiven edustaja ja kansallissosialisisen arkkitehti- ja insinöörijärjestön perustaja] Lawackzeck näki, että tuulivoimalla tuotettu energia tulisi muuttaa ja säilöä vetynä. Tästä syystä Saksan tulisi muuttua vetyenergiapohjaiseksi yhteiskunnaksi. Hän näki tässä suuria etuja, sillä vetyenergialla toimivat koneet olisivat huomattavasti bensiini- tai dieselkoneita tehokkaampia. Täten vetyteknologialla olisi halvempaa tuottaa esimerkiksi terästuotteita, mikä toisi Saksalle ylivallan teräksen maailmanmarkkinoilla ja tämä maksaisi investoinnit takaisin omavaraisuuden ja riippumattomuuden lisäksi.
--- lainaus loppuu

Vihreää terästä vedyllä? Vetyenergiapohjainen yhteiskunta tuulienergian avulla? Vihreän liikkeen perustivat natsit ja nyt tiedän miksi. Lukusuositus!

>Mikä on lautalaisten mielipide, kumpaa tuotantomuotoa tulisi nyt lisätä enemmän?
Turvetta. Niin maan perkeleellisesti turvetta, koska meillä on sitä niin maan perkeleellisesti maa täynnä. Ja vähän pienempiä ydinvoimaloita myös eikä OL3-kokoisia gigaturbolaitoksia.

Ja sieltähän se tulee! Lisäaikaa OL2:n huollolle, tosin vain runsas vuorokausi. Kun alunperin tuo ei ollut tulossa tuotantoon ennen 6. päivää, nyt se palaa linjoille aikaisintaan 8. päivä. Vielä on siis pari päivää aikaa tiedottaa lisäajan tarpeesta, kolmosen huollon lisäaikaa on näillä luvuilla vіhtа tasan kuukausi.

Nyt siis eivät OL3 tai OL2 palaa tuotantoon ennen torstaita. OL1 aloittaa oman huoltonsa 12. päivä. Sen huollon kestoksi on ilmoitettu "reilut 15 vuorokautta", joten saanemme aikanaan nähdä kuinka reilu on reilu.

https://yle.fi/a/74-20087207

>kolmosen huollon lisäaikaa on näillä luvuilla vіhtа tasan kuukausi.
>vasta
Onko täällä joku sanafiltteri joka vaihtaa vastan vihdaksi ja toisinpäin? Olisi kyllä hauska jos olisi.

Jotenkin kauhunsekaisella uteliaisuudella haluaisin nähdä mitä tapahtuu jos kaikki Olkiluodon reaktorit ajettaisiin alas yhtä aikaa huoltojen takia. Ei olla kaukana.

Poltetaan vihervassarit lämpövoimaloissa niin ratkaistaan monta ongelmaa

Ehkä ne tarttis vähän kivihiiltä siihen kaveriksi mutta en vastusta.

Todellakin, vain 4 päivää erottaa meitä nykytilanteesta, jossa tuotannostamme "vain" neljännes on poissa pelistä, siitä tilasta, jossa kolmannes puuttuu. Selviämme kyllä, jos sattuu olemaan tuulista.

Toisessa vaihtoehdossa, jossa nuo ovat koko rivi alhaalla ja tuuli tyyntyy, taitaa mennä terästuotanto tauolle, koska verkosta saattaa loppua tuonnin siirtoteho. Se olisi niinsanottu vihreä versio energiansäästössä. Kun ei tee mitään, ei tee saasteitakaan. Hyvin menee, lähettäkää rahaa.

Ykkösen huolto alkaa joka tapauksessa ilmoitettuun aikaan. Siellä on kumminkin satoja ukkoja hommissa, tarkasti etukäteen bookattuna ja Ruotsin voimaloiden huoltoikkunat painamassa puolestaan päälle. Meille ei kuitenkaan ole pahemmin avattu, kuinka monta ukkoa OL3:n huoltoviiveet ovat jo rokottaneet kakkosen huoltoa tekijäresurssimielessä. Onko tekijää tarjolla riittävästi, kun noiden ei alunperin pitänyt olla päällekkäin vaan peräkkäin ja onko tuo kakkosen viiveen mahdollinen syy.

>palaa linjoille aikaisintaan 8. päivä

Niin, siis 9. päivä, sanoo TVO tänään OL2:sta. Johan sen meinasivat heti huomenna startata, mutta pelastettiin täpärästi.

Niin, ja kolmonenkaan ei muuten starttaa ennen 10. päivää. Se OL1:n 12. päivä alkava huoltotauko alkaa kolkutella aika uhkaavasti tuossa aikataulua. Tulee sen verran liki, että suunnitelmien arviointi alkaa kuulua jo uutisartikkelissa asti.

Muutenkin kuulemma pääinssikin on yllättynyt kohdatuista ongelmista. Polttoaineessakin ollut irtonaisia osia. Todella luotettavan oloista ydinteknologiaa.

https://yle.fi/a/74-20086954

Että kun noin on, maksaa elektrisiteetti huomenna taas hetken noin 300 EUR/MWh, eikä ole koko päivänä kovin edullista. Olisi edelleenkin aiheellista keskustella vakavasti energiahuollosta, joten... Hei! Kattokaa! Euroviisut!

Ja sieltä:
https://yle.fi/a/74-20087656
OL3:n huolto venyy OL1:n alkavan huollon päälle. Jos OL2:n kanssa tulee vielä viivästys, niin koko Olkiluoto on kylmänä.

Ihan sama. Ei tartte enää juurikaan lämmittää taloa ja grillikauden voi aloittaa ajoissa.

T: Pörssisähkösami 46v

Huomiseen asti noilla on aikaa turata OL2:n startti, mutta toisaalta se on vanhempaa ja luotettavampaa teknologiaa, joten se pitäisi tuntea kohtalaisesti, eikä sen tulisi aiheuttaa suuria yllätyksiä. Tai, no, kirjoitin näemmä konditionaalissa.

Sähkön hintakin tuntuu pysyvän huomenna tämänpäiväistä maltillisempana (siis vain kerran yli satasen MWh!), koska helatorstai katkaisee kirkkopyhänä viikon mukavasti. Perjantaina saattaa puolestaan olla tuulisempaa, mutta tuo ensi viikon alkupuoli on arveluttavan tyyni tämänhetkisen ennusteen mukaan. Mökki, trangia ja grilliruoka kutsuvat viekoittelevasti ja saatammepa ainakin etelässä hyvästellä viimein pakkaskelitkin, jos hyvin käy.

Hallitus lupailee ohituskaistaa räjähdetehtaalle. Hyvä niin, mutta jonkinlainen ohituskaistan mahdollisuus peruskuormaa kantaville voimaratkaisuille tai siirtojohtojen lisäkapasiteetille olisi mieluista kuultavaa sekin. Toistaiseksi tuommoisista kaistoista on ehtinyt nauttia vain nopeasti luvattu holokaustin kiistämisen kriminalisointi.

Ydintuli on jälleen syttynyt Olkiluoto kakkosen atomimiiluun! Tätä kirjoittaessa laitos on jo ajettu tuottamaan puoli gigawattia tehoa valtakunnanverkkoon. Vähäisen energiantarpeen vuoksi voisimme olla nippa nappa omillamme, jos kolmonenkin olisi linjoilla, mutta sitä emme näe ainakaan ennen ensi tiistaita.

Samalla OL1:n vuosihuollon aloitusta on aikaistettu parilla päivällä huomiseen. Huollot on kuulemma ajoitettu tarkasti jo vuosia etukäteen, mutta tiedote ei kerro päivämäärän muutokselle syytä.

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2024/olkiluoto2takaisinsahkontuotantoon-vuosihuollotsaatiinpaatokseen.html

OL1 on nyt tyyntynyt, kuten tuulikin, joten huomenna pääsemme jälleen kerran kokemaan, mitä sähkö maksaa, kun se maksaa 400 EUR/MWh. Huolettomuutemme energian saatavuudessa peilautuu virolaistenkin riesaksi, koska heidän hintatasonsa seuraa jälleen omaamme.

Mitä enemmän tätä kummallisuutta joutuu ihmettelemään, sen vähemmän ymmärrän, miten esimerkiksi HVK ei ole tuntunut ottavan kantaa tähän Vakkilaisen esitykseen valtion takaamasta varavoimasta. Ei olisi erityisemmin paha hinta, mutta valtakunnanverkkoon kytkettävänä ei onnistu kovin helposti yksityisiltä pelaajilta, jotka joutuisivat ratkaisemaan tuon epätehokkaasti liian hajautettuna.

https://yle.fi/a/74-20070144

Mahtaisikohan OL3 tulla linjoille huomenna? Uutta lisäaikaa ei ole hetkiin ilmoitettu ja muutenkin energian hinta on huomisen aamun jälkeen rauhoittumassa. Illalla saadaan 240 euron piikki, ensi yönä ollaan vielä yli satasessa ja aamullakin on vielä 90 euron hintoja, mutta iltaa kohden tilanne on jo hinnoiteltu alemmaksi.

Tänään on muuten tuulienergian tuotanto ollut taas negatiivista. Seitsemän gigawattia asennettua tehoa on vaatinut hetken 7 megawattia oleskelunsa katteeksi. Kannattavaa kuin sosiaaliturvaa nauttivan työntekijän maahantuonti. Näitä nollatilanteita on viime aikoina ollut aika usein, kun nyt tuota historiaa muistelen. Näille uusiutuvien tuottajille on mielestäni asetettava jonkinlainen perusenergiatuotannon turvaamisvelvoite, kapasiteettia, joka käynnistyy vasta kun uusiutuvaa puuttuu. Tulevat lisäykset alkavat muutoin olla koko nykytuotannon kokoluokkaa ja jossakin mielessä jopa ylikin, jolloin hintojen heilunta vain jyrkkenee.

No ei mahda tulla tänäänkään. Taaskaan. Aamulla on tullut uusi event stop arvio huomisaamulle.

>The given schedule is the best estimate. Risk of delay due to possible repair of main steam isolation relief valve.

Mutta sitä odotellessa voivat halukkaat lukea, miten verkko ei muutenkaan ole aikeissa kestää kaikkea visiointia.
>Yritykset varoittavat: Suomen sähköverkko voi olla pian vakavissa ongelmissa
https://www.hs.fi/talous/art-2000010380375.html

Ja jos Erkkomediaa ei huvita klikkailla, saman saa arkistosta:
https://web.archive.org/web/20240513230705/https://www.hs.fi/talous/art-2000010380375.html

Tänään se sitten tapahtui. Vain pari, kolme lisäaikailmoitusta tarvittiin lisää viimeisten jälkeen. Viime yönä OL3 tahdistettiin verkkoon ja se on nyt puolen vuorokauden ajan tuottanut verkkoon 350 MW tehoa. Tämän päivän tuotannon kaupat oli tuossa vaiheessa jo tehty, joten tekninen valmius tehonnostoon vaikuttaa vasta huomenna. Tuosta huolimatta sähkö maksaa vielä huomennakin lähes 70 EUR/MWh ylimmillään. Jossain päin verkkoa on siis tarvetta, jota ei ole täysin katettu ilman hintakilpailua.

> Erityisesti kiinnitämme huomiota laitosdesignin epäkohtien poistamiseen, laitteiden käyttövarmuuden parantamiseen sekä tehtävien töiden, kokeiden ja tarkastusten optimaaliseen ajoittamiseen käyttöjaksoille ja vuosihuolloissa.
https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2024/ol3nvuosihuoltoonnytohi-merkityksellistatyotavaltavanpaineenalla.html

37 vuorokauden tavoite, 74 vuorokautta toteutusta. Harjoitusprojekti selvästi kaikille mukana olleille.

Samaan aikaan Suomen sähköntuotanto voidaan kymmenkertaistaa, sanoo asiantuntija Ylellä, samalla kun todetaan sähkön olleen teollisuudelle Suomessa Euroopan halvinta. No, kuluttajat tietävät mitä tuo edullisuus on tarkoittanut niille, jotka eivät nauti edullisten sopimusten solmimisen taikavoimista.
https://yle.fi/a/74-20087954

Sähköntuotannon visiointi ja realiteetit ovat vielä poliittista kenttäämmekin kahtiajakautuneempaa seurattavaa. Toinen tai molemmat noista puolista polttaa nyt piipussaan jotain erittäin epäilyttävää tavaraa.

Huvittavaa kyllä, OL3 sähkö on silti halvempaa kuin muut tuotantomuodot, jos ottaa huomioon verkon vakauttamisen kustannukset. Tuurivoima on halpaa, mutta sillä käyvä verkko on epävakaa, ja tarvitsee kalliita tasaamisjärjestelmiä. Viitteenä Esa Vakkilaisen tutkimus lappeen Rannan teknillisestä yliopistosta.

Irlantiin piti asentaa tälläinen hullunmylly, missä sähkömoottori pyörittää akselia ja akseli pyörittää generaattoria, joka tekee sähköä. Syy on liika tuulivoima. Tuulimylly kuuntelee verkon taajuutta ja säätää syöttötaajuutensa sen mukaan. Normaaleissa hiili- ja ydinvoimaloissa turbiinin akseli pitää raa'alla massallaan verkon taajuuden tasaisena. Tuulimylly, tai oikeastaan sen sähkön syöttävä taajuusmuuttaja on sen sijaan verkon suuntaan "olemattoman kevyt". Se ei pidä verkkoa vakaana vaan saattaa aiheuttaa sen kaatumisen. Siksi tarvitaan se turbiiniakseli, jota tuttuun hölmöläisen tapaan pyöritetään sähköllä. Mutta nämä maksavat tietenkin jotain.

Hiili on taas nykyään hinnoissaan, ja on ollut jo jonkin aikaa. Mitään paluuta halpaan hiileen ei ole eikä tule.

Tuota katsellessa alkaa mieleen hiipiä epäilys, että oliko Edison sittenkin oikeassa ja Tesla väärässä? Jos tuulimyllyt laitettaisiinkin ajamaan korkeajännitteistä tasajänniteverkkoa, ei olisi ainakaan kaikkia tuommoisia ongelmia. Jopa aurinkokennot pystyisivät liittymään tuohon, eikä se olisi enää nykyteknologialla ongelma, vaan ennemminkin etu.

Tämä on nyt vain tämmöinen lonkaltaheitto, mutta jos vaikkapa se vedynvalmistus, josta kovasti kohkaillaan
https://yle.fi/a/74-20087954
saataisiin myllyjen viereen, niin turhahan sitä tehoa on muunnella eri suuntiin yhtään ylimääräistä porrasta, kun aina tulee häviöitä. Samalla poistuisi nykyisen verkon rasitusta, mutta tuommoinen vaatisi tietysti päällekkäisen, oman verkkonsa.

Normaalin verkon tehontarpeeseen tietysti tarvitaan hiljalleen jos jonkinlaista hilavitkutinta. Värähtelyjen ongelmaa ei älykkäällä verkolla poisteta.

Uskomattoman hienoa, että juuri sinä päivänä, kun tuulivoimakin menee jälleen negatiiviselle puolelle, myös OL3 ajaa itsensä alas. Mielenkiintoinen vaalenapunainen hyppy tuotannossa, taisi Forssakin vastata haasteeseen ja vihellyttää turbiineitaan.

Verkkomme on nyt kuitenkin osoittanut kestävyytensä ja ainakin jotain isoa teollisuutta lähti kulutuspuolelta välittömästi, miltei puolen gigawatin verran.

Jos vihreiltä kysytään näistä tilanteista selviämiseen strategiaan, vastaus on varmaankin lisää aurinkoenergiaa.

yksityistalouksien omat aurinkokennot ja pidemmällä tähtäimellä pitää keksiä/ottaa käyttöön uusia muotoja millä valjastaa ympärillä olevaa energiaa omaan käyttöön ilmaiseksi

Jotenkin tullut noista vetyhankkeista sellainen käsitys, että vetyä tuotetaan, tuulee tai ei, vaikka sitten hiilivoimalla. Syystä että vetyä on niin hankala säilöä ja sihen liitettyä teollisuutta ei ajeta noin vain alas. Esimerkkinä vaikka vetypelkistys terästuotantossa, vetyputki menee suoraan tehtaaseen ja ne ei todellakaan ajaisi prosessia alas tyynenä päivänä. Tai sitten EU:n haaveilema vetyputki pohjoismaista Saksaan, pakkohan siinäkin on virtausta pitää yllä.
Kuluttajan kannalta tämä tarkoittanee lähinnä korkeampaa hintatasoa.

Se on sitten eri jos todella saadaan tuulituotannosta riippuvaa vetytaloutta, mutta se tarkoittanee, että vety jatkojalostetaan välittömästi vaikka nestekaasuksi, tai muuhun helpommin varastoitavaan muotoon ja prosessi laitetaan seis kun hinta nousee. Mutta en ole juurikaan tällaisista hankkeista nähnyt uutisia. Jostain isosta ammoniakkitehdashankkeesta luin juttua, mutta sain siitäkin käsityksen, ettei sekään juurikaan skaalaisi tuotantoaan, vaan kuluttaisi sähköä ihan kyrpänä jatkuvasti.

Viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana tuulivoiman keskimääräinen tuotanto on silmämääräisesti katsellen ollut ehkä korkeintaa 5% rakennetun kapasiteetin maksimista. Mikään massateollisuus ei suostu tuollaiseen epämääräisyyteen tuotannon suhteen - eihän mikään takaa tuulettoman jakson maksimikestolle ylärajaa, ei edes ilmastonmuutos.

Merkittäväksi teollisuudenalaksi muodostuessaan vedyntuotanto varmistaisi aivan väistämättä energiansaantinsa tilanteessa kuin tilanteessa. Eli, vetytehdas ostaa markkinoilta tuulettomaan aikaan sen sähkön, joka ei nyt kuluttajalle asti normaalihinnalla pääse. Tuulivoima voi siten hyvinkin nostaa energian hintaa.

Kun laskee tuommoisen tehtaan sitoman pääoman tuottovaatimuksia, niin niihin eivät katkot sovi. Tuotetta on tiristettävä säässä kuin säässä. Kalliita koneistoja ei ole varaa seisottaa, eikä tuommoisen laitteiston jatkuva jojotus ole sekään ehkä edes mahdollista. Ainakin öljynjalostuksessa pitkät seisokit ovat hyvissä ajoin etukäteen suunniteltuja aivan teknologian pakosta ja yllättävän alasajon jälkeen systeemin boottaus on useamman palaverin kokoinen operaatio. Ammoniakkitehdas ei ehkä ole ihan tuommoinen systeemi, mutta ei sekään vain hanasta kääntämällä starttaa.

Tuulivoimarakentamista on uutisoinnin mukaan rajoittanut kantaverkkoyhteydet, tai niiden puute. Kuten tuossa jo kirjoitit, voisi sellaiset hankkeet toimia, joissa vety tuotetaan paikallisesti siinä voimala-alueella ja muutetaan vaikka nestekaasuksi. Noista suunnitelmista muistan lukeneeni uutisia, mutta lienevätkö taloudellisesti kannattavia. Liikennepolttoaineeksikaan noista ei pitkällä tähtäimellä taida olla, koska polttomoottori paha.

Viime vuonna uutisoitiin, ettei uusia investointipäätöksiä ole tehty tuulivoimaan enää ollenkaan. Ei taida kannattaa näillä sähkön hinnoilla kun ei ole sitä skaalautuvaa kulutusta pitämässä hintaa kannattavuustason yläpuolella. Nythän tuulisena päivänä hinta on usein negatiivinen ja tuulettomana päivänä mylly ei tuota kuin kuluja.

Sama kantaverkko-ongelma rasittaa toisaalta OL3:n maksimituotantoakin, jonka kanssa ollaan helisemässä varavoimakapasiteetinkin kanssa. Pohjoismaiseen verkkoon ollaan lisäämässä tulevina vuosina 30 GW tuulivoimakapasiteettia, joidenkin kaavailujen mukaan. Mitä tuokin kantaverkkoinvestointina vaatisi, lopulta maksajana on kuluttaja.

Tuulivoimaan perustuvasta teknologiautopiasta unelmoivat ensi sijassa poliitikot ja kaikki vihreät, puoluekannasta riippumatta. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole valmis tai kykenevä näyttämään miten varsinainen tuotantototeutus olisi mahdollista suorittaa. Olisikohan lopulta edes halukkuuttakaan, se kun merkitsisi työtä ja poliittisen vastuun lisäksi riskin ottamista ja siten sen kantamista. Olen päivä päivältä vakuuttuneempi siitä, ettei näiden joukossa ole varsinaisesti laskutaitoista porukkaa.

Mainitut ryhmät ovat sen sijaan hyvin valmiita istumaan nuotioon toisen housuilla.

Vetyauto on periaatteessa sähköauto jossa sähkö on litiumakkujen sijaan säilötty vetyyn. Vedystä sitten pääatöttömästi tuotetaan sähköä joka pyörittää sähkömoottoreita.

Itse näkisin liikenteen vedyn käytön lisäämisessä paljon potentiaalia.

Vedyn säilöminen ja jakelu on siinä se ongelma. Kevyenä kaasuna se vuotaa pienestäkin huokosesta ja vie paljon tilaa energiasisältöön nähden ja on todella räjähdysherkkää. Eikä sitä oikein voi nestemäisenäkään säilöä pitkiä aikoja koska vaatisi matalan lämpötilan.
>To exist as a liquid, H2 must be cooled below its critical point of 33 K. However, for it to be in a fully liquid state at atmospheric pressure, H2 needs to be cooled to 20.28 K (−252.87 °C; −423.17 °F)

Vetyä voisi käyttää vaikka mihin jos sitä vain saataisiin säilöttyä jotenkin kustannustehokkaasti. Se ei ole kovin energiatehokasta tuottaa sähköllä vetyä ja muuttaa se myöhemmin takaisin sähköksi. Valtaosa energiasta muuttuu lämmöksi konversioissa. Sähkön säilöminen akustoissa on energiatehokkaampi tapa liikennekäytössä, vaikka omat ongelmansa tietysti siinäkin.

Itse näkisin potentiaalin juurikin tuossa akun korvaamisessa. Esimerkiksi jenkeissä Tesla model 3 akun hinta on 15k$ ja koko auton 40k$. Jos joku akun saisi korvattua edullisesti vedyllä niin tuossa olisi potentiaalisesti 15k$ säästö ja vety Model 3 hinta olisikin enää 25k$. Tuossa kohtaa käyttökustannus voisikin olla hieman korkeampi.

Todellisuudessa tuo hintaero olisi varmaan pienempi, mutta ajatus on silti oikein. Voi toki myös olla että joku keksii tavan tehdä halvempia akkuja, jonka jälkeen vetyä olisi aika vaikea perustella.

Tai sitten muuttaa sen vedyn nestemäiseksi polttoaineeksi siinä myllyn juurella ja tankkaa sen polttomoottoriautoon?

>Tuossa kohtaa käyttökustannus voisikin olla hieman korkeampi.

Paljonko on "hieman"?

Toistaiseksi olen kuullut tuosta lukuja, jotka ovat enemmän kuin hieman. Vetyä ovat kokeilleet ainakin Islanti ja Norja, joilla on ollut käytettävissään jo pitkään kohtalaisen edullista energiaa, sekä ainakin Norjassa lannoitetuotantoa varten toimiva vetytehdas. Jos noita ei ole ollut, ei konversiota ole juurikaan taidettu saada laskuissa akkuja järkevämmäksi vaihtoehdoksi.

Kuvassa egyptiläinen KIMAn lannoitetehdas, siinä Assuanin padon vieressä. Sielläkään vetyä ei tuhlata liikennekokeiluihin, vaan suoraan tuotteeksi, jolla on suurempi tarve. Autoilla voi ainakin jotenkin sähkölläkin, mutta tuollakin taidetaan luottaa edelleen fossiilisiin, en osaa sanoa muiden energianlähteiden penetraatiosuhdetta.

Yle, tuo ajatusten kantoaalto, on suvainnut tuotattaa toimittajallaan artikkelin otsikolla:
<Sellutehtaan päästöjä voisi hyödyntää lentokoneiden polttoaineessa – toisi miljardeja kansantalouteen
Artikkeli perustuu VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tuottamaan, sinällään silmäilemisen arvoiseen raporttiin.

Minulla on kuitenkin pieni ongelma tuon raportin, siinä käytetyn terminologian ja sitä kautta mahdollisesti jopa Tilastokeskuksen käsitemääritelmän kanssa. Kyse on käsitteestä "arvonlisä". Raportti hokee sitä kuin Sipilä arvopohjaa. Muilta osiltaan se saattaisi vielä järkeen sopiakin, mutta hiilidioksidin talteenotolle on annettu kansantaloudellinen lisäarvo, jota raportin erityisesti väitetään tuottavan. En ymmärrä tätä.

Raportissa todetaan tämän lisäarvon riippuvan voimakkaasti maksetuista tuista. Kuitenkaan ei ole jotain ylimaallista planeettainvälistä hallintoa, jonka budjetista tuommoinen tuki tulisi. Lopulta kaikki tulee kansalaisten lompakosta. Jotta tuossa syntyisi lisäarvo, tulisi lopputilanteella eli tuotteella olla jonkinlainen arvo, eli vaikkapa polttoainearvo, joka on syntynyt toiminnan tuloksena. Mutta mikä on talteenotetun ja jonnekin säilötyn hiilidioksidin arvo? Se on sama kuin kallioon betonoidun ydinjätteen arvo. Se ei voi olla kansantaloudellisesti positiivinen. Palkoista ja korvauksista syntyy saajalle arvo, mutta se taas ei ole kansantalouteen syntyvää lisäarvoa, koska kustantajana on se sama kansa, joka tuon saa. Euro taskusta toiseen on taloutta, muttei lisäarvoa.

Ja muutenkin tuo raportti on puhtaaksiviljeltyä viherriskiä, mm. tarvittavan sähkön osalta.

Artikkeli ja termi:
https://yle.fi/a/74-20093161
https://stat.fi/meta/kas/arvonlisays.html
Raportti:
https://drive.google.com/file/d/1oL_X1YlEfAj6RrCp_4tbf2_e3AjcC7LC/view?usp=drive_link

Kellään tulkintaa tähän?

Tuota ei raportissa käsitellä. Kansantaloudelliseksi lisäarvoksi väitetään siten syntyviä kuluja.

On olemassa se päihtymisen aste, jolla velatkin ovat saatavia. Mielestäni tuosta on kyse, mutta toivottavasti tulkitsen sitä väärin.

Tää. Ainoa vaihtoehto

...ja turve on toinen. Sitähän meillä on tuolla ihan helvetisti ja silti voidaan suojella iso määrä soitakin aivan niin kuin tähänkin asti.

tää :D

Kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää. Olkiluodon ydinvoimalat ovat nyt kaikki toiminnassa! OL1:n vuosihuolto on viimeinkin päättynyt ja ylösajo on käynnissä. Ainoastaan OL3:n tehoja on hieman rajoitettu kantaverkon rajojen vuoksi.

Huollot alkoivat maaliskuun 2. päivä ja kestivät siten runsaat 3 ja puoli kuukautta. Paljonhan tuolla oli hommaa, ei siinä mitään. En pitäisi mahdottomana miehitysongelmiakaan, koska huoltohenkilöstöä oli hyvin mahdollisesti ylibuukattu aikataulujen paukkuessa limittäisten huoltojen yllättäessä.

https://yle.fi/a/74-20095204
https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2024/4853396.html

Mikäköhän syy siihen on ettei saa asiat olla liian hyvin?

Ylitarjonta kasvattaa kilpailua ja pakottaa laskemaan hintoja. Ei hyvä.

Aina voi myydä

Säiden lämpeneminen toisi säästöjä.

"Tahdon voimaa, yydin voimaa"

Sähkömarkkinat olivat eilen siinä tilassa, että jopa Yle noteerasi Suomen myyneen sähköä ulkomaille. Uutinen oli muutamassa suhteessa huvittava, enkä pysty nyt ihan varmaksi sanomaan, olisiko kyseessä toimittajan trollaus, vaikka todennäköisyys tuohon onkin varsin marginaalinen.

<Tuuli ja aurinko tänään anteliaina – Suomen sähköntuotanto ylitti oman kulutuksen
https://yle.fi/a/74-20097188

Artikkelissa nimittäin todettiin myynnin syyksi tämmöistä:
>Syynä on oma alhainen kulutus ja usean tunnin ajaksi nollaan painunut tukkuhinta

Tuulivoimankin määrää kovasti hämmästeltiin, kun sitä tuli peräti 1900 MW, eli yli tuon Olkiluodon kovan onnen kolmosyksikön. Se, että tuotantoteho oli vain vajaat 30% kapasiteetista, ohitettiin täysin maininnatta.

Se muistettiin huomauttaa, että Suomen myydessä alhaiseen hintaan, Norja ostaa. Sentään tajuttiin kertoa, että korkean hinnan aikaan Norja myy. Vesivoimaa voi säädellä, tuulta ei. Päättäjien toivotalkoot ovat ihan kiva juttu, mutta miten ne tekevät rahaa kuluttajien kukkaroihin eli kansantaloutemme moottoriksi?

Nythän on niin, että kaikki se teollisen vallankumouksen alusta asti ilmakehään pumpattu ylimääräinen CO2 on jo leiponut peruuttamattomat muutokset planeetan keskilämpötilalle nyt ja lähitulevaisuudessa. Se tulee nousemaan yli sovittujen tavoiterajojen vaikka kaikki ylimääräinen hiilenpoltto loppuisi kuin seinään, mitä ei siis tule tapahtumaan - ei ainakaan silmänräpäyksessä (ellei koko ihmiskunta hyppää kaivoon ja viimeinen sammuta valoja lähtiessään).

Sillä on kustannuksensa mitä kukaan vaan ei ole kuunaan maksanut koko teollisen ajanjakson kuluessa. Olemme siis ikään kuin subventoineet omaa elintasoamme lainaamalla hiilitaseesta seuraavilta sukupolvilta (jos joku tulevaisuudessa keksisi keinon tasapainottaa fossiiliset CO2-päästöt ja tuon ylimääräisen hiilen sidonnan) ja siten ylikuluttaneet energiaa hinnalla joka on sen todellisia kustannuksia rutkasti halvempi, koska fossiilisen hiilen ja hiilivetyjen polttojätteistä ei ole "tarvinnut" välittää.

Jäteallas, siis ilmakehä ja osittain meret, on vaan niin turkasen iso että seurausten huomaamisessa kestää vuosisatoja eikä vain vuosikausia niinkuin esimerkiksi intialaisessa joessa vaatteita värjäävän tehtaan alajuoksulla tai vaikka Karatšaijärven rannalla silloisessa neukkulassa. Kemikaalit haistaa ja maistaa helposti, ja geigermittarin vinkuna paljastaa pienetkin päästöt, mutta CO2-pitoisuuden nousu ja sen seuraukset hiipivät ja yllättävät ihmiskunnan niin hitaalla tahdilla ettemme osaa reagoida uhkaan mitenkään ellemme ymmärrä ja hyväksy tieteenteon tuloksia ja tutkijoiden varoituksia. Se taas ei ole lyhytjänteisen taloudenpidon kantilta kannattavaa tai kilpailukykyistä koska joku kilpailija - olipa se sitten yritys tai toinen valtio - saattaa viis veisata uhasta joka rankaisee vasta seuraavaa sukupolvea kerrassaan karmivalla hintalapulla.

>ellei koko ihmiskunta hyppää kaivoon ja viimeinen sammuta valoja lähtiessään

Kaikkia todellakin tarvittaisiin. Ilmastosopimusten hiilitavoitteisiin ei päästäisi enää edes sillä, että OECD-maat pudottaisivat kaikki - toistan: kaikki - päästönsä nollaan. Ilmastosynti on globaali ilmiö.

Jos siis on niin, kuten IPCC sanoo, niin mitäpä veikkaamme ilmastokatastrofin tapahtumisesta? Olisiko siihen syytä varautua?

Esitän kerettiläisen näkemyksen: on tehokkaampaa taloudenhoitoa varautua ilmastokatastrofiin kuin kuluttaa panoksia sen estämiseen. Se on hukkaan heitettyä kansantalouden tuottoa. Ihmiskunta juoksee joka tapauksessa päin seinää, joten turvatyyny on tehokkaampi kuin nopeuden lasku sillä prosentin osalla, joka on suurinta mihin pystymme.

Minun on vaikea sanoa mitkä toimet tänä päivänä olisivat vaikuttavimpia, saati edes mahdollisia kun huomioi esim. sen että nuo sotahullut itänaapurimme eivät edes kykene ymmärtämään mitkä ovat todellisia uhkia ja sytyttävät länsimaiden resursseja sitovia maailmanpaloja omien aivopierujensa johdosta. Toisaalta mikään ei ole sulkenut venäläisiä öljynjalostamoita yhtä tehokkaasti kuin Budanov ja kumppanit, mutta toisaalta ryssät soihduttavat kaiken maakaasun Pietarissa hiilidioksidiksi kun eivät saa sitä mihinkään muuallekaan tungetuksi tätä nykyä. Ja jos sota joskus loppuu niin kaupankäynti hiilivedyillä jatkuu melko pian.

Joka tapauksessa kaikilla investoinneilla vihreään siirtymään, josta unelmoitiin ennen Ukrainan sodan eskaloitumista avoimeksi sodankäynniksi, on entistäkin vaikeampi paikka löytää rahaa ja halukkaita osallistujia kun rahoitus on kalliimpaa ja puolustusbudjetit nousivat kilpailemaan kaikesta jaettavasta vähästä. Molemmat ovat vastauksia eksistentiaaliseen uhkaan mutta lebensraumia mielivä itänaapuri on riskiarviossa merkittävämpi koska muita uhkia ehtii torjua "myöhemminkin", jos selviämme sodilta (tai sodista).

Raadollisesti ottaen tämähän tukee pieneltä osaltaan tuota näkemystäsi ilmastokatastrofitoimien kustannustehokkuudesta, koska elinkelvottomiksi ennenpitkää muuttuvilla alueilla aletaan sotia mm. vedestä... (Upotteessa esimerkiksi tajikistanilaisia syyskuussa 2022 rajakahnauksessa Tajikistanin ja Kirgisian välillä, joka liittyi vesiresursseihin: https://www.reuters.com/world/asia-pacific/shooting-breaks-out-between-kyrgyz-tajik-border-guards-russian-agencies-2022-09-14/ )

Siinä vaan on monta muutakin tekijää; kun se seinä tulee vastaan niin tulemme menettämään lajikadon ja tärkeimpien eläin- ja kasvilajien elinpaikkojen ja elinolosuhteiden tuhoutumisen takia sen kaiken minkä varaan taloutemme on rakennettu. Osan nopeammin sukupuuttoon, osan hitaammin ajan oloon esim. satotappioiden kasvaessa pikku hiljaa kunnes ei kannata edes yrittää kasvattaa sitä millä aiemmin on pärjätty. Keski-Euroopan kuusimetsät ovat jo täyttä päätä korvautumassa muilla lajeilla ja samasta on jo ensimmäisiä merkkejä eteläisessä Suomessa. Kuivuus tuhoaa satoja Intiassa ja Euraasiassa, liika sateisuus uhkaa perunasatoja Irlannissa (ensi syksynä tulee olemaan kauppojen hyllyillä tyhjää...) https://www.irishtimes.com/environment/climate-crisis/2024/06/15/planting-potatoes-in-june-the-way-the-weather-is-going-its-a-bit-frightening/

Ihmiskunnalla on kiusallisena ominaisuutena tuhota ympäristönsä. Niin tapahtui jo tuhansia vuosia sitten, kun varsin hedelmällisessä kaksoisvirran maassa ryhdyttiin viljelemään maata keinokastelemalla sitä vuoristosta valuvalla vedellä. Hiljalleen maa pilaantui liuenneiden suolojen jäädessä maahan, veden luonnollisesti kuluessa ja haihtuessa. Sadoista tuli hiljalleen niukkoja, kunnes maa ei enää tukenut kulttuuria ja muinaisesta mahdista on enää jäljellä raunioita.

Samalla tavoin metsät on hakattu monin paikoin ja huvittavasti rannikkokaupungit, kuten Singapore, pumppaavat pohjavettä maaperästään niin hulvattomasti, että koko alue vajoaa. Vaikka efekti on selvästi mitattavissa, syyksi maalataan tietysti nykymediassa merenpinnan nousu.

Lopulta syyllinen on liian suureksi kasvanut ihmiskunta. Jos meitä olisi se Georgia Guidestonesin puoli miljardia, tulisimme pallon kanssa hyvin toimeen. Jaettuna tasaisesti alueen mukaan suomalaisiakin olisi silloin vain miljoona. Viimeksi, kun olimme ilman tuontienergiaa, meitä oli puolet tuosta, joskin tietysti ilman nykyistä teknologiaakin. Emmekä ole missään nimessä se suurin syyllinen, vaan 18.4 hengen tiheydellä hyvissä asemissa maailman 54.4 henkeen neliökilometriä kohden.

Mutta nuo mainitsemasi uhat ovat kovaa vauhtia lähestymässä, emmekä voi tehdä tilanteelle mitään. Jossakin vaiheessa koittaa se hetki, kun lentokoneessa huudettaisiin "BRACE BRACE BRACE" ja sitten rytisee.

Olipahan turaus, mutta ei satunnaiselta toimittajalta ikävä kyllä voi odottaa energia-alan tuntemusta. Juttua lukematta arvaan, että aiheena ovat olleet pitkään kaavaillut puhdasta happea polttoprosessissa käyttävät laitokset. Niitä varten on esim. VTT kehittänyt tekniikkaa ja etsikin jo reilut kymmenen vuotta sitten kumppaneita pilottilaitosten toteuttamiseksi. Homman mielekkyys liittyy CO2:n talteenottoon. Valtaosa ilmakehästä on typpeä joka ei osallistu millään tavalla paloreaktioon paitsi tuottamalla haitallisia typen oksideja (NOx, joiden syntymiseen vaikuttaa palotapahtuman ja palamisilman lämpötila sekä syöttötapa). Jos laitoksen kattilassa syntyvät savukaasut halutaan talteen niin siitäkin merkittävän suuri osa on edelleen sitä ilmakehän typpeä, jolla ei tee mitään, mutta nyt se on myös kuumaa ja kaikki se massavirta pitäisi lauhduttaa jotta siitä saataisiin CO2 talteen... ja sitten se pitäisi vielä jollain eri prosessilla siitä erotella.

Jos poltettaisiinkin esim. biomassaa puhtaalla hapella, olisi savukaasujen koostumus vain hiilidioksidia ja vesihöyryä ilman typpeä (tosin polttoainekin voi olla typpipitoista, jolloin NOx-yhdisteitä saatetaan savukaasuissa nähdä silti) jolloin riittäisi pienemmän massavirran pelkkä lauhdutus ja talteenotto. Silloin vesihöyry poistuu vetenä ja jäljelle jää miltei pelkkää hiilidioksidia joka kelpaa teollisiin prosesseihin - jos siis joku keksii siihen yhteyteen jonkin missä sitä tarvitaan. Jos saatavilla olisi "miltei ilmaista" vetyä, niin hiilidioksidista ja vedystähän saa tehtyä vaikka mitä.

Teknillistaloudellinen kannattavuus on se mistä homma aina kiikastaa; yksinäistä laitosta ilman koko sitä tukevaa pakettia ja kiertotalouskuviota sen ympärille tuskin saa kannattavaksi, mutta jos tarpeeksi halvalla uusiutuvalla sähköllä saadaan vetyä ja happea laitoksen tarpeisiin ja ihmiskunta ymmärtää minkä takia hiilensidonnan eteen kannattaa nähdä se lisävaiva, saattaa jokin talouden ehdoillakin toimiva ratkaisu ehkä löytyä. Teknisestihän asiassa ei ole koskaan ollut mitään epäselvää, mutta synteettisiä polttoaineita on tuotettu ennen ainoastaan pakon edessä, esim. sota-aikana. Biomassaa polttava laitos myös rikastaa tuhkaansa sen mitä puut ovat kasvaessaan maaperästä keränneet (hiili tuli ilmakehästä) ja tuhkasta voitaisiin ottaa talteen jopa metalleja.

Vaikkapa männyn tuhkasta 16% on magnesiumoksidia. 2022 MgO:n maailmanmarkkinan koko oli 5,13 miljardia taalaa / 15,2 miljoonaa tonnia. Kannattaisiko homma? En tiedä!

Hiilidioksidia sais olla vielä enemmän. Järjen köyhyyttä yrittää poistaa sitä.

Matalimman mahdollisen laadun syöttejä näyttää vain sieltä satavan. Groteski Tukaani-nimimerkin lankaan toimittamien viestien kirjoittamiseen tarvittujen laitteiden materiaalit ja niiden lähettämiseen kulunut energia olisi toimestasi voitu paremmin käyttää köydenpätkän valmistamiseen ja ainakin metrin matkan kiipeämiseen sen käyttämiseksi.

>Jos saatavilla olisi "miltei ilmaista" vetyä, niin hiilidioksidista ja vedystähän saa tehtyä vaikka mitä.

Ilmaisesta vedystä ja siitä ongelmallisesta typestä saa tehtyä vielä enemmän! Eli ammoniakkia, siitä typpihappoa ja sen jälkeenhän maailman maataloustarpeet sekä moni kemianteollisuuden prosessi ratkeaa kuin itsestään.

Ei puutu enää kuin se ilmainen vety. Pahoin pelkään, että kunhan sitä alkaa tuulivoimakapasiteetin kasvaessa maagisesti ilmestyä, kuluttajien sähkölasku maagisesti kasvaa. Koska merenpinnan nousu tai jotain. En nytkään ymmärrä markkinaa mielestäni riittävästi ja olen jo jonkin aikaa kaivellut aihetta eri suunnista. Tuosta tulee vielä lisää mielenkiintoista analysoitavaa, pahoin pelkään.

Tuo toimittajien into kaiken vihreän perään tuottaa luonnontieteelliseen tietämättömyyteen yhdistettynä karmivaa luettavaa. Jollei jo tähän mennessä muutoin, niin viimeistään noita katsellessa menee usko tähän maailman parhaaseen koululaitokseen. Kemian perustiedot opetetaan kuitenkin jo yläasteella viimeistään. Toimittajaksi pääsee silti niitä ymmärtämättä.

> ammoniakki
Sepä se, tuo kaikista näistä kauan ehdolla olleista mahdollisesti uusiutuvilla tuotettavista aineista helpoin säilytettävä ja kuljetettava. Viheliäinen varastoitava varomääräysten kannalta toki.

> magia
Ei siinä sen kummempaa olisi kuin se, että halpa hinta houkuttelisi teolliset toimijat markkinoille ja sen jälkeen se jolla on eniten pätäkkää - ja sitä myötä suurin painoarvo - neuvottelee vahvemman ehdoilla ja kuluttajahinta määräytyy ehkä sen mukaan mitä jaettavaa sitten jää. Sitten kunhan merenpinta alkaa nousta (esim. Thwaitesin jäätikön romahdettua ja humpsahdettua Antarktiksen mantereelta mereen lopullisesti, tai kunhan Grönlanti sulaa) niin rannikkojen miljoonakaupungit ovat kaikkialla maailmassa kusessa ja muuttoliike viimeistään alkaa. Edes Pohjanlahden maannousu jääkauden jäljiltä ei ehdi kuroa kaulaa. Tuleekin varsin jännää aikanaan sen suhteen että miten täällä homma hoidetaan ja ehditäänkö edes murehtia rantaviivan muuttumisesta, ja siitä että mikä kaikki hukkuu, jos muut tekijät ovat jo ajaneet ihmiskuntaa paahdetta ja tulvia karkuun kohti napaseutuja jo aiemmin.
< Antarktiksen jäämassat GRACE-satelliittien mittaamana
https://climate.nasa.gov/vital-signs/ice-sheets/

> toimittajien perustiedot
Niin no, kysyipä minkä tahansa alan tietäjältä tahansa niin yleistiedon varassa kirjoitetut jutut mediassa saavat aikaan saman reaktion. Ei sitä vaan voi kaikkea aina tietää... ja jos oikein knoppitiedolla alkaisi neppailemaan niin voisi mainita käänteispolton. ;-)
https://www.chemistryworld.com/opinion/reverse-combustion-is-preparing-for-takeoff/4014736.article
(Artikkeli Derek Lowen kynästä, mistä tietää että puhutaan asiaa. Itse en tiedä kemiasta tuon taivaallista mutta mm. hänen "In the pipeline"-bloginsa on mielenkiintoinen.)

Ainoa tietämäni melkein ilmaisen vedyn lähde on geologia. Semmoistakin on, esim. viime vuonna Ranskassa Lorrainen alueelta löytyi tämmöistä nk. "valkoista" vetyä. ("Värikoodi" vain vihjaa syntytavasta.)

https://oilprice.com/Energy/Energy-General/France-Uncovers-Massive-White-Hydrogen-Deposit.html
https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/excitement-grows-about-natural-hydrogen-as-huge-reserves-found-in-france/
> Natural hydrogen is naturally present in the Earth’s crust and mantle, explains Isabelle Moretti, a researcher at the University of Pau and the Pays de l’Adour.
https://en.wikipedia.org/wiki/Serpentinization ...eli kun vesi reagoi emäksisten mineraalien kanssa, hapettaa niitä, ja hajoaa.

>Thwaitesin jäätikön romahdettua

Tuo on muuten suosikkiympäristökatastrofini. Merenpinnan ei tarvitse nousta äkillisesti paljoakaan, kun ydinvoimaloidemme jäähdytysjärjestelmän kanssa tulee ongelma. Kysyin tuota aikanaan Olkiluodon esittelykeskuksessa, mutten saanut kovin hyvää vastausta. Mielestäni uusien voimaloiden sijoittamista sisävesistöjemme rannoille tulee jo tuosta syystä harkita.

Tai itse asiassa tulee harkita niiden käyttöä lämmöntuotantoon samalla. Nythän tuhlaamme huomattavasti energiaa. Esimerkiksi Tampereen Ratinaan ehdotettiin 60-luvulla atomimiilua. Sittemmin ideasta on luovuttu, mutta kaukolämpöverkkoon tuollainen ylettyisi hieman syrjemmältäkin ja niitä suunnitelmia onkin nykyisin esillä.
<Tampere voi lämmetä ydin­kau­ko­läm­möllä jo 2030-luvulla, mutta uusi teknologia vaatii rahaa – "Paras vaihtoehto on, jos pilotti toteu­te­taan valtio­ve­toi­sesti kuten ensim­mäinen kuulento aikanaan"
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/5662267

>kunhan Grönlanti sulaa

Se ei onneksi tapahdu kovin äkillisesti, mutta senkin jäätikköä voi valua meriin. Fun fact: jos Grönlannin jäätikkö poistuu, merenpinta laskee Islannin ympärillä, koska jäätikön vettä houkutteleva gravitaatiovaikutus katoaa. Jossain tulee sitten ongelmaa vielä enemmän.

Merenpinta ole mihinkään muuttumassa. Rakentaminen olisi lopetettu rannoille jo ajat sitten, jos se olisi mahdollista.