Onko ensioire tumpin valtaan astumisesta?
Muakin jotenkin väsyttää henkisesti ja ihmettelen saamattomuuttani tänään.

Sun olis pitäny vaan olla vkl. V*imon kaa s-hommissa nii

Joskus tulee ihan ilman syytä suru mieli. Se on vaan semmoista välillä.

Se on kyl totta juu. Mä arvelen että voi olla myös yhteisvaikutus juttuja esim. Töissä menee vähän huonosti ja söi vähän huonosti ja lenkkeily on jääny huonon kelin takia eipä siihen muuta tarvitse.
*kuik*

Vähän sama, mutta ei kuitenkaan. En varsinaisesti ole surullinen tai ahdistunut vaan lähinnä turta ja tunnoton eikä oikein mikään tällä hetkellä innosta.

Ohhoh, onpa vahvan näköinen terä.
Mitenkä muuten Ootko tehny niitä hienoja korppitauluja vielä?
( vai sinäkö niitä teit no?)
Mulla on taiteilu vähän jääny. No koululta kävin hakemassa yhen leijona patsaan mikä oli raakapoltettu.

Ohhoh no ihmettelinkin miten näytti vähän tutulta esineellä.
Juu nyt tajuan, ei kai kylmässä tallissa oikeen onnistu veistäminen.
Mulla on ns.ateljee huone /varasto semmonen kylmä. Ni en ole tehnyt siinä, ehkä keväällä sitten.
Leijona patsas on kyynärän korkuinen. Pitää laittaa siitä kuvat tänne.

Oho ompa hieno no
*halaa kamua*

Sulla taitaa olla sen verran ikää että turha kertoa ettei noi fiilikset ja huonot kaudet koskaan katoa elämästä jos niitä on ollut nuorena. Se on vaan hyvä tiedostaa vaikka se voi kuulostaa lannistavalta. Mulle sanottiin 15-vuotiaana että kyllä se siitä kun murrosikä menee ohi ja saat pillua ja saat työpaikan. Voi voi aika väärässä ne oli vaikka yrittivät vaan tsempata

Ja kivasti työstit tota kiintoavainta, pitäs iteki jaksaa taas askarrella jotain

Ootko :D vitamiinia muistanu syödä
:D :D

Hyvä juttu mut mites toi mieli lääke että annettiinko siitä vaan jatkuva resepti toistaiseksi mitä ei tarvii erikseen uusia että hakee vaan loputtomiin lääkettä vai?

Joo mä en oo koskaan tollasia lääkkeitä syöny ja en tiiä oonko sen takia mitenkää sitte parempi tai huonompi ihminen tai onko se joku hehkutuksen aihe. Joku epäilys mulla oli teininä tai jälkikäteen että mulle jotenkin ois ujutettu jotain mielialalääkettä kun pelättiin mitä musta tulee muuten mutta ei oo todisteita ja ois toi ollu aika epäeettistä muttei mahdotonta. Ei oikee tunnu että lääkkeitä oikeesti tarvii jos kykenee selviytymään päivittäisestä elämästä ja nousemaan sieltä sängystä ja pitämään kämpän siistinä ja maksamaan laskut jne en tiedä onko se niiku sairaus jos on paha mieli, tyyliin dystymia ihan koko elämän, voi olla mutta mä en koe että musta voi "parantaa" tai "lääkitä" mitään ilman että sillon poistus jotain mikä on osa itteä koska ne paskatkin puolet on osa omaa itseä. Sama juttu miks en tykkää kokeilla huumausaineita. Joku autistinen puristinen näkemys on kyseessä ja tuntuu että koko elämä on ylipäätään sitä että jos haluais saada mitään aikaan niin pitäs muuttaa ihan _kaikki_ itsestä, ihan kaikki. No sitä ei tarviis muuttaa että oon aina ollu melko pitkä ja en oo koskaan ollu merkittävästi ylipainoinen, mutta melkein kaikki muu pitäs muuttaa. Ihan kaikki. Muutaman kerran oon yrittäny ja todennu että kyllä se hinta on vähän liian kova että pitäs muuttaa kaikki itsestä mikä on omaa, sillä olemalla oma itsensä ei varsinaisesti menesty tai pärjää

Nii kyllä sen joteki näkis että ympäristössä ja oloissa on yleensä jotain vikaa jos päätyy tollasiin setteihin niin kuin sulla olikin. Niin se tuntuu perse eeltä puuhun kiipeämiseltä jos oireita lääkitään lääkkeillä tai huumeilla (sama asia lopulta, ei kai ne molemmat oo "drugs" englanniksi turhaan). Jotkut ihmiset voi kyllä olla sellasia että niillä ei ole _mitään_ pään sisäistä monologia tai jäsentely kykyä niin teoriassa ne voi sitte hyötyä terapiasta tai sienien vetämisestä jos se mahdollistaa ton itsetutkiskelun mitä ei muuten tapahdu lainkaan, mutta epäilen paljonko noista on hyötyä jos on kohtalainen kyky funtsia asioita jo valmiiksi. Että ei itelläkään oikeen houkuta mikään että vedät vaan sieniä bro ja sitten näet että ei haittaa mitään koska omat ongelmat on pieniä tai jotain, tiedän ton jo valmiiksi

Voi toki aatella että jos ne oireet ja paha mieli jatkuu pitkän aikaa sen jälkeen kun joku stressaava tai huono elämäntilanne on päättäny ni sillo on post-traumaattista stressiä ja sellasta niin kyllähän se tavallaan sairaus on mutta en näe että asialle voi tehdä yhtään mitään. Jos on normaali ihminen ja pää pelittää normaalisti niin kun siitä paskasta elämäntilanteesta pääsee ohi niin siitä toki jää muistiin merkintä että mutta se ei tarkota että on paha mieli lopun elämää. Mulla on, ei oo mitään valinnanvaraa tässä, se vaan on

Toi kissa on joko demoni tai sitten se ampuu kohta laseria silmistään...