suomettuminen on ameriikaksi "playing both sides, so that you'll always come out on top"

keskustelu "suomettumisesta" pitää ymmärtää siltä kantilta että ne jotka nousivat valtaan kylmän sodan jälkeen haluavat esittää heidän aina haluamansa länteen päin integroitumisen (lue. nöyristelyn) kontrastina vanhan vallan Suomettumiselle. Suomea mukamas pidettiin kiinni vanhan vallan toimesta vastoin valtion ja kansan tahtoa kiinni menneessä ja osana venäjää ja itää. Suomettuminen on pelkkä poliittisesti hyödyllinen narratiivi uudelle juppi-liberaali eliitille, ei siis oikea asia. Se kun ei ole mikään mullistus, tai historiallinen kuriositeetti, että pienten valtioiden täytyy ottaa huomioon isompia naapureitaan huomioon niiden ulkopolitiikassa.

Jos vertaat nykymenoa EU:n ja Naton kanssa niin Suomen asiat päätetään nyt enemmän Brysselissä kuin niitä ikinä päätettiin kylmän sodan aikana Moskovassa. Erona 1900-lukuun ja nykymenoon on se että esim Kekkonen teki sen verran myönnytyksiä kuin oli pakko, kun taas tämä eurokraattien sukupolven päätavoite tuntuu olevan itse myönnytysten tekeminen ja päätäntävallan siirtäminen Brysseliin. Samalla tätä lännettymistä myös vähän osittain oikeutetaan sillä että näin Suomi vapauttaa itsensä vihdoin Venäjän ikeestä, kun se polttaa siltoj ja liittää valtiorakenteensa Brysseliin kelkkaan tavalla josta ei ole enää paluuta. Suomettumisen-ajanjakso kun on se mörkö jolloin asiat oli Suomella aina huonommin, jonka varjolla nykyinen touhu Natossa ja Eu:ssa voidaan oikeuttaa, oli todellisuus miten tervajuontia tahansa.