kolumni:
Suomen kannattaisi lopettaa vikinä säännöistä ja luistella kansainvälisen politiikan maalintekoalueelle leijonaksi Yhdysvaltojen rinnalle, Ehrnrooth esittää kolumnissaan.

Kun verkkolehti Politicon perustaja John F. Harris taannoin luonnehti Donald Trumpia aikamme suurimmaksi amerikkalaiseksi ja historian johtavaksi voimaksi, se saattoi tuntua liioittelulta.

Ei tunnu enää. Toisen valtakautensa aluksi Trump on näyttänyt kaikille, että hän on ylivoimaisen maailmanvallan päämies, joka määrää muille pelin säännöt.

Sotilaallisena mahtina Yhdysvallat on maailman ainoa supervalta, jolla on valmius aloittaa voittoisa sotilaallinen operaatio missä päin maailma tahansa milloin tahansa.

Tunkkainen antiamerikkalaisuus voi käydä kalliiksi koko Euroopalle.

Kiinan piti talousmahtina nousta Yhdysvaltojen ohi, mutta amerikkalainen kapitalismi sen kuin kasvatti etumatkaansa todistaen jälleen kerran läntisen vapauden innovatiivisen kilpailuedun.

Kuten suursijoittaja Warren Buffet sanoo, Yhdysvaltojen osakemarkkina on ollut ylivertaisen tuottoinen sijoituskohde viimeiset kaksisataa vuotta.

Melkein kaikki näppäilevät älylaitteita, joiden keksinnöistä suuri osa on saanut alkunsa amerikkalaisissa autotalleissa.

Näiden tosiasioiden kiistämiseen on vain yksi syy: antiamerikkalaisuus. Tämä tunkkainen ja tarpeeton asenne voi käydä vielä kalliiksi koko Euroopalle.

Kun Yhdysvallat Trumpin johdolla laittaa maailmanjärjestystä uusiksi, se avaa mahdollisuuksia niille kansakunnille, jotka ymmärtävät historiallisen tilaisuutensa tulleen. Pelkään pahoin, että Suomi voi nukkua onnensa ohi, jos emme havahdu uuteen pelitilanteeseen ja korjaa ulkopoliittista ajatteluamme.

Suomalaisen ulkopoliitikon avatessa suunsa aloitan laskennan. Ei kuulu montaa lausetta ennen kuin mainitaan ”sääntöpohjainen maailmanjärjestys”.

Niinpä niin. Sääntöihin ja lakeihin on tässä maassa aina turvauduttu, kun pieni Suomi on hakenut suojaa suuria valtoja vastaan. Tulokset ovat olleet miinusmerkkisiä. Viime kädessä suomalaisten rintamamiesten taistelukyky ja suurvaltojen sopimukset ovat ratkaisseet maamme kohtalon. Siis voima, ei säännöt.

Äskettäin puolustusministeri Antti Häkkänen palautti mieleen J.K. Paasikiven toteamuksen: ”Moskova ei ole raastupa, siellä ei lakikirja päde”.

Onneksi meillä on nyt sopimuspakassa Nato ja Washington.


Jo Trumpin ensimmäisen valtakauden ulkopolitiikka oli mullistavaa ja menestyksekästä. Suu